Alajärveläinen Markus Latvala sai muutamia vuosia sitten kipinän, joka sittemmin on syttynyt melkoiseen roihuun. Vuoden 2022 kreikkalais-roomalaisen painin SM-pronssimitalimies keskittyy nyt harjoittelussaan ensisijaisesti sumopainiin.
Sumopainissa Latvalaa viehättää lajin monipuolisuus, nopeatempoisuus ja raakuus – ottelu on usein ohi muutamassa sekunnissa, joten virheisiin ei ole varaa. Kaikki on ladattava ensimmäiseen hetkeen. Sumopaini onkin painilajien F1!
– Jo vuonna 2016 muutama kaveri kysyi kiinnostustani sumopainiin. He olivat käyneet lajin MM ja EM-kisoissa, Latvala kertoo. Siitä lähtien sumopaini on ollut osa myös Latvalan omaa treeniä.
Kiinnostus lajiin kasvoi pikkuhiljaa ja kun MM-kisojen piti olla Venäjällä, oli ajatuksena lähteä kisoihin mukaan. Silloin matkan esti korona, mutta ajatus jäi elämään.
– Vuosi sitten kaveri kysyi, lähtisinkö Japaniin MM-kisoihin. Niinpä lähdin 85 kiloisten sarjaan. Kisat olivat lokakuussa ja edustettuina oli 28 maata.
Näistä ensimmäisistä arvokisoista ei jäänyt paljon muuta kerrottavaa kuin kokemukset, sillä heti ensimmäisenä Latvala sai japanilaisen vastustajan, joka kuului sarjan kolmen kärkeen. Oma sijoitus kisassa oli 15.
Joukkuekisassa ehdittiin voittaa Thaimaa, mutta yhden kilpailijan loukkaantumisen vuoksi kisa oli jätettävä kesken.
Vaikka mitalitili ei Japanin matkalla auennut, niin palo lajiin kasvoi sitäkin enemmän. Helmikuussa suunnaksi otettiin Viro ja siellä Euroopan cupin kilpailu, missä ottelut sujuivat jo paljon paremmin. Latvala otti arvokkaan voiton viime vuoden Euroopan mestarista ja oli lopulta sarjassaan viides.
– Virossa käyty kilpailu toi itseluottamusta ja varmuuden siitä, että hyvänä päivänä voisin edetä pidemmällekin. Sen jälkeen oli selvää, että tänä vuonna lähden EM- ja MM-kisoihin.
EM-kisat ovat jo ihan nurkan takana, ne käydään 26.5. Kreikassa. MM-kisat ovat edessä syyskuun kahdeksantena päivänä Puolassa.
Latvala ei ole jättänyt kokonaan kreikkalais-roomalaisen painia, vaikka sumopaini onkin tällä hetkellä ykkönen. Hän kuitenkin kokee, että nykypainissa pärjää, jos on hyvä mattopainija, ja se taas ei häntä itseään innosta yhtä paljon kuin sumopainin räjähtävyys ja nopeatempoisuus.
Ottelun kesto maksimissaan 15 sekuntia
Sumopaini on vauhdikas laji, jossa tarkoituksena on saada kaveri ulos ringistä. Mattoon saavat koskettaa vain jalkapohjat, joten peli on ohi myös silloin, jos käsi tai vaikkapa polvi koskee lattiaan.
Ottelu käynnistyy kilpailijoiden ollessa kyykyssä, kädet lattiassa. Kun tuomari antaa luvan otella, kaikki voi olla ohi muutamassa sekunnissa. Ottelijan on pakko onnistua heti ensimmäisten sekuntien aikana ja virheitä ei saa tehdä.
Laji on raaka. Päät voi kolahtaa yhteen hurjalla voimalla, ottelija voi lyödä, työntää naamasta tai kaulasta, vetää toiselta jalat alta. Mielikuvitusta saa käyttää ja pelkoa ei voi tuntea, tai matolle ei ole asiaa.
Latvala treenaa lajia Nurmohallilla kahdesti viikossa, 20 ottelua per treeni. Tämän lisäksi hän treenaa kuntosalilla Hoiskossa normaalia kamppailulajien voimaharjoittelua, kilpailun lähestyessä pienemmin painoin räjähtävyyttä hakien. Tällä hetkellä Latvalalla on jo kova palo kilpailuun, joten EM-kisat eivät ole tulossa yhtään liian aikaisin.
Sarjoja isoillekin miehille
Sumopainista monille tulee ensimmäisenä mieleen hyvin isot miehet, mutta tosiasiassa sarjat alkavat -70 kiloisista. Isoja kavereita nähdään 115+ painoluokassa, jossa ottelijoiden kokoerot voivat olla melkoisia.
Latvala kisaa EM-kisat 92 kiloisissa, mikä on ns. välisarja, jota ei ole lainkaan MM-kisoissa. Niinpä syksyn MM-kisoissa kroppa on rutistettava 85 kilon pakettiin.
Muutaman ylimääräisen kilon kanssa taistelevien laihduttajien on vaikea tajuta, miten jo valmiiksi tiukkakroppainen urheilija pystyy toteuttamaan nämä painonvaihtelut. Latvala ei koe sitä ongelmaksi. Hän on tottunut siihen, että painon kanssa pitää pelata aina ennen kisoja.
EM-kisoista syksyn MM-kisoihin pudotettavaa tulee olemaan seitsemän kiloa, joista 2-3 kiloa rutistetaan viimeisen viikon aikana. Muuten painoa pudotetaan kesän kuluessa pienten juttujen avulla: vähentämällä suolan käyttöä ja jättämällä viimeinen makkara grilliin.
Sumopainissa kovimmat vastustajat tulevat samoista maista, kuin painissa yleensäkin. Ukraina on kova, sanoin Bulgaria ja Puola. Japanissa on enemmän ammattisumoa, jossa rituaalit ovat tärkeällä sijalla, mutta myös sieltä nousee hyviä kilpailijoita.
Sumopainia harrastetaan lähes kaikkialla maailmassa. Naapurimaistamme Norjassa harrastus on varsin laajaa, mutta sen sijaan ruotsalaisia kilpakumppaneita ei kisoissa ole näkynyt.
Suomessa varsinainen sumoseura on vain Helsingissä. Siksi laji on suurelle yleisölle varsin tuntematon ja sen mainosarvo vähäinen. Tämä vaikuttaa lajin harrastajaan, sillä sponsorien löytäminen on työn takana.
– Omista sponsoreistani osa on kulkenut mukanani jo kreikkalais-roomalaisen painin ajoilta asti, Latvala kiittää ja kertoo, että sponsorien merkitys on todella suuri. Liitto maksaa pienen osan kisamatkoista, mutta muuten varat on kerättävä sponsoreilta itse.
Tuula Jokiaho
