Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ei voi rikkoa lainsäädäntöä rahapulaan vedoten. Perustuslaki turvaa ihmisten oikeuden välttämättömään huolenpitoon ja huolenpito sisältää muun muassa kiireellisen sairaanhoidon. Peruslaissa säädetään myös velvoite turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut jokaiselle.
Potilaan oikeudet turvataan useissa eri laeissa. Jokaisella on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun. Hyvä hoito ja kohtelu sisältävät muun muassa potilaan potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Yhdenvertaisuus parantaa palveluiden saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta.
Hyvinvointialueiden on huolehdittava, että palveluihin pääsevät kaikki yhdenvertaisesti riippumatta ihmiseen liittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus korostuu erityisesti niissä ryhmissä, joilla on erityisiä haasteita arjessa esim. vanhukset ja erityistä tukea tarvitsevat. Potilasturvallisuus tulee vaarantumaan myös isoilla keskittämisillä monella eri tapaa. Tästä vastaa myös hyvinvointialue viime kädessä.
Kiirevastaanottojen keskittämisen tosialliset säästöt
Palveluiden keskittäminen rikkoo useita kohtia eri lainsäädännöissä. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen esittämät säästöt esim. kiirevastaanottojen keskittämisestä eivät kerro koko totuutta lukujen takana.
Se, että rikotaan lainsäädäntöä, niin myös nostetaan tietyllä säästöllä kustannuksia toisaalla. Lopullinen säästö voi olla jopa kasvattanut kustannuksia alkuperäisestä. Miksi näistä ei kerrota tai tuoda julkisuuteen vaan ajetaan juuri ihmisten eniten tarvitsemia perusterveydenhuollon palveluita alas? Missä ovat vaihtoehdot?
Erikoissairaanhoidon menojen kasvu, päivystyksen ruuhkautuminen, ambulanssi kyyditysten lisääntyminen ja KELA – taksien käytön lisääntyminen ovat esimerkkejä kustannusten kasvusta toisaalla. Huomioitavaa on myös, että KELA kyydit tulenevat siirtymään hyvinvointialueiden kustannuksiksi vuoden 2026 alusta. Tämäkin kannattaisi huomioida jo ennakkoon päätöksissä muiden asioiden ohella.
Etelä-Pohjanmaan niin sanottu 1+7 malli
Niin sanottu 1+7 malli turvaisi kaikille seutukunnille sote-keskuksen Etelä-Pohjanmaalla (Seinäjoki, Alajärvi, Alavus, Kauhava, Kauhajoki, Kurikka, Lapua ja Ilmajoki). Tämä puolestaan takaisi seutukuntien asukkaille perusterveyden palvelut suhteellisen lähellä lainsäädännön mukaisesti.
Alueiden työterveyspalvelut turvautuvat myös sote-keskuksiin omalta osaltaan. Tämän verkon avulla saadaan mittava määrä hyötyjä potilaiden näkökulmasta, mutta myös koko Etelä-Pohjanmaan tasolla katsottuna maakunnan ja seutukuntien veto- ja pitovoiman osalta. Viime kädessä 1+7 malli tuo pohjan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kustannustehokkaaseen toimintaan, jos näin halutaan.
Hyvinvointialueen valtuusto on suuren edessä seuraavassa kokouksessaan. Toivottavasti siellä kysytään esillä olevien säästöpäätösten tosialliset kustannussäästöt, lainmukaisuus ja vaihtoehdot perusterveydenhuollon palveluiden karsimiseen.
Samalla olisi hedelmällistä kirjata ja linjata 1+7 malli valmistelun pohjaksi, jota yksittäiset viranhaltijat noudattavat omissa yksittäisissä päätöksissään ja jota myös muut toimielimet kunnioittavat päätöksenteossaan.
Toisaalta, jos tahtotila on joku muu malli, jota kohti maakuntaa ollaan ajamassa, niin sekin on varmaan hyvä tuoda esiin ja kirjata, jotta kaikki tietävät mihin asiat etenevät. Joka tapauksissa nyt puhutaan koko Etelä-Pohjanmaan ja täällä asuvien ihmisten sekä täällä toimivien yritysten tulevaisuudesta. Tämän hetken mahdollisilla aluepoliittisilla kikkailuilla tai nopeilla alueellisilla voitontavoitteluilla vaarannetaan koko maakunnan tulevaisuus, jos asiaa tarkastelee laajemmin.
Toivon Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustolle voimia ja viisautta sekä avarakatseisuutta isojen vaikeiden päätösten kohdalla.
Vesa Koivunen, Alajärven kaupunginjohtaja
