Siinä, missä vielä 15 vuotta sitten metsäala miellettiin auringonlaskun alaksi, on suunta nyt aivan toinen.
Metsänhoitoyhdistys Suomenselän toiminnanjohtaja Arto Alanen Alajärven toimistolta ja Metsänhoitoyhdistys Soinin toiminnanjohtaja Antti Laakso toteavat, että metsän omistaminen on jälleen kannattavaa, metsänhoitotöitä kannattaa tehdä ja niihin kannattaa investoida.
Usko metsäalaan on palannut, sillä esimerkiksi mäntykuidun reaalihinta on ylittänyt koko kolmikymmenvuotisen tilastointiajan huippulukemat. Myös kuitupuun tilanne on kehittynyt metsäomistajien kannalta suotuisasti ja tukkipuun kysyntä on kovaa, vaikka rakentaminen onkin vähäistä.
Suomalaista puuta on aina mennyt paljon vientiin, koska kotimainen kysyntä ei ole koskaan riittänyt. Sahatavaraa menee muun muassa Lähi-Itään, Aasiaan ja Iso-Britanniaan.
Yksi syy kysynnän voimakkaaseen kasvuun on se, että Venäjältä ei nyt tule puuta sen enempää Suomeen kuin muuallekaan Eurooppaan. – Johonkin venäläinen puu kuitenkin edelleen menee, todennäköisesti Aasian suuntaan, Alanen pohtii. – Markkinat ovatkin muuttuneet ja tilanne vaikuttaa siihen, että kysyntä Keski-Euroopasta on kasvanut.
Samaan aikaan tukin tarjonta on Keski-Euroopassa vähentynyt. Tähän taas vaikuttavat siellä koetut laajat metsätuhot ja metsien suojelu, joka vie osansa. Metsäala on siellä myös kokonaisuudessaan pienentynyt ja metsätalouden merkitys on käynyt entistä vähäisemmäksi.
Tämä näkyy Suomessa myös siinä, että itävaltalaiset ovat ostaneet täältä jo lukuisia sahoja taatakseen hyvän raaka-aineen saannin itselleen. Puu on yhä tärkeämpi rakennusmateriaali vihreän siirtymän vuoksi ja esimerkiksi CLT:n käyttö lisääntyy vuosittain maailmanlaajuisesti, vaikka Suomessa sen kasvu ei ole lähtenyt samanlaiseen nousuun rakentamisen ollessa ylipäätään hyvin hiljaista.
Suomessa on investoitu paljon viime vuosina, mikä sekin osaltaan kertoo uskosta alaan.
Metsät ovat järkevä sijoituskohde
Suomen metsät ovat Alasen ja Laakson mukaan edelleen järkevä sijoituskohde, vaikka takavuosina ei sille vaikuttanutkaan. Metsänomistus on yleensäkin pitkäaikaista puurtamista, mihin pienet heilahtelut eivät vaikuta.
Tällä hetkellä näkymät ovat hyvin valoisat, sillä kaikelle puulle on kysyntää ja markkinat tukevat metsänhoitoa. – Näin hyvää tilannetta ei ole ennen ollut, Laakso sanoo.
Ainoa pieni miinusmerkki metsien hoidon kannalta on vuoden alussa voimaan tullut Metka -tukijärjestelmä, joka on käynnistynyt yskähdellen. Käynnistysvaikeuksista huolimatta metsänhoitotöitä voidaan pääsääntöisesti tehdä, koska esimerkiksi taimikonhoitoon, nuoren metsän harvennuksiin ja pienpuun keruuseen ei tarvita etukäteisilmoitusta.
Sen sijaan terveyslannoituksiin, metsäteiden parannuksiin ja suometsän hoitoon vaaditaan etukäteishakemukset, jotka ovat jumissa, kunnes tukijärjestelmä saadaan kunnolla toimimaan ja raha liikkumaan. Myös kulotukset ja ympäristötuki tarvitsevat etukäteishakemukset.
Tekijöitä löytyy
Hyvä puun kysyntä vaikutti takavuosina siihen, että taimikon ja nuoren metsän hoitoon ei riittänyt tarpeeksi resursseja. – Metsän hoito ei onneksi ole vuoden päälle, mutta rästejä tulee ja taloudellisia menetyksiä alkaa syntyä, jos työt viivästyvät liian paljon, Laakso muistuttaa.
– 5-10 vuotta sitten näytti sille, että meillä loppuvat metsurit. Nyt tekijöitä taas on, se ei ole enää töiden aloittamisen esteenä.
Vaikka metsureita metsään nyt onkin, niin Alanen ja Laakso haluavat muistuttaa nuoria siitä, että metsäala on jatkossakin harkinnan arvoinen uravaihtoehto. Alalla on mahdollisuus sijoittua monipuolisiin työtehtäviin, kuten yleensäkin koko luonnonvara-alalla.
Alanen ja Laakso arvioivat, että metsänhoitotyöt tiloillaan tekee enää noin kymmenisen prosenttia isännistä itse. Syynä tähän on se, että yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana tilastaan ja osaamistakaan töiden suorittamiseen ei välttämättä ole.
Arvion mukaan alueemme metsänomistajista noin kolmannes asuu metsiensä läheisyydessä, kolmannes maakunnan alueella ja kolmannes aivan jossain muualla.
– Jos on motivaatiota ja kiinnostusta, niin metsänhoitotyöt ovat oivallista hyötyliikuntaa, miehet vakuuttavat. – Jos haluaa tehdä työt itse, niin kannattaa aluksi pyytää omasta metsänhoitoyhdistyksestä konsultaatiota, jotta työt tehdään rahoituksen vaatimalla tavalla.
Neuvojen kysyminen on tärkeää, koska reilun vuoden ajan ovat olleet käytössä uuden sertifikaatin vaatimukset. Niiden myötä huolehditaan esimerkiksi luontoarvoista ja vaatimukset on huomioitava koko metsätalouden ketjussa, myös hoitotöissä.
Yksi omatoimisen metsänhoidon suositeltavista asioista on energiapuun hankinta omaan käyttöön. Se tukee metsänhoitoa ja metsästä myös näkee, jos sieltä ei ole kerätty polttopuuta.
Tällaisissa metsissä joudutaan yleensä tekemään ennakkoraivaus ennen koneellista puunkorjuuta. Tätä ennakkoraivausta ei ennen metsissä tarvittu lainkaan, kun polttopuuta kerättiin säännöllisesti.
Kun metsään mennään lähes miljoonan euron arvoisilla koneilla, ei risuja kannata lähteä niillä keräilemään. Ilman ennakkoraivausta kuljettaja ei näe, mitkä puut jätetään kasvamaan ja pusikko aiheuttaa helposti vaurioita jäävälle puustolle.
Ennakkoraivaus on yksi niistä työvaiheista, jotka metsässä sopivat hyvin omatoimisen isännän itse tehtäväksi, jos motivaatiota puuhaan riittää.
Tuula Jokiaho
