Hoisko CLT:llä työllisyystilanne on alkavan talven osalta on poikkeuksellisen hyvä. Taloon on rekrytoitu uutta väkeä, työt käyvät kahdessa vuorossa ja Hoiskossa valmistetun massiivipuulevyn laatu on todettu niin korkealaatuiseksi, että yritys on päässyt mukaan uusiin vaativiin kohteisiin.
Jukka Peltokangas Hoisko CLT:ltä kertoo, että nyt kun omakotitalorakentaminen on vähäistä, ovat suuret hankkeet sitäkin tärkeämpiä.
Yritys on ollut mukana Kouvolan Inkeroisiin rakennetussa monitoimitalossa. Monitoimitalon massiivipuuelementit tulivat Hoiskolta, kuten myös asennukset. Monitoimitalo oli yksi suurimmista yrityksen toteuttamista julkisista kohteista.
Parhaillaan työn alla on Uotilanrinteen monitoimitalon rakentaminen Raumalle. Tähän puukoulu ja -päiväkotikokonaisuuteen kuuluvat myös itsepalvelukirjasto ja liikuntatila.
Loppusyksyllä on käynnistymässä poikkeuksellinen projekti, jossa Hoisko CLT saa olla mukana. Turun uusi Musiikkitalo Fuuga, joka rakennetaan ns. hybrinirakentamisena, tulee työllistämään tehdasta kevääseen saakka.
Turun musiikkitalossa massiivipuulevyä tullaan näkemään lukuisissa eri paikoissa, esimerkiksi ison konserttisalin katto ja parven lattiat ovat massiivipuulevyä. Myös monitoimisalin seinät ovat samaa materiaalia.
Musiikkitalon erityisvaatimukset näkyvät tehtaalla uuden suunnitteluna ja testailuna. Kyseessä on haaste, jonka tyyppisestä Hoiskolla on perinteisesti innostuttu, sillä niistä opitaan itsekin aina uutta.
– Turun musiikkitalon kaltaiset kohteet vaativat suunnittelua ja innovaatisuutta, Peltokangas toteaa. – Vahvuutemme on se, että olemme lujasti kiinni myös tekniikassa ja rakentamisessa, koko prosessissa.
Tässä prosessissa Hoiskolta on erityisesti kiinni sunnittelija Matti Yli-Sissala.
Paikallisempia hankkeita Hoisko CLT:llä ovat Vimpelin kirjasto ja nuorisotila sekä Vetelissä eläinlääkärin tilat. Kuortaneella urheiluopisto on hyödyntänyt massiivipuulevyrakentamista ja useissa kohteissaan.
Isojen hankkeiden välissä Hoiskolla tehdään myös omakotitaloja ja muita pienempiä projekteja. Arkkitehdit ymmärtävät nykyään entistä paremmin massiivipuulevyn mahdollisuudet ja yksi positiivinen asia on se, että nykyisin osataan jo soittaa suoraan tehtaalle ja kysyä, jos jokin asia askarruttaa.
– CLT on silti edelleen monille vieras käsite ja puhunkin mieluummin massiivipuulevystä. Se on kotimaista puuta, johon menee ruuvi ja sitä voi naulata. Sahalla siitä saa palasen pois, Peltokangas kiteyttää ja muistuttaa, että tehtaalle voi tulla tutustumaan kysymään lisää. Omakotitalorakentajia hän kannustaa ottamaan yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun suunnitelmat on hahmoteltuina paperille.
– Me osaamme antaa ideoita, miten asiat kannattaa toteuttaa, jotta lopputuloksesta tulee sellainen kuin asiakas haluaa ja aikaansaataisiin kustannustehokas ja hyvä kokonaisuus.
Rakennuslupakäytännöt muuttuvat ensi vuoden alussa, jolloin tulee mahdolliseksi rakentaa alle 30 neliön rakennus ilman lupaa. Se ei saa olla asuinrakennus, joten keittiötä siinä ei voi olla, mutta tulisija, sauna, wc ja pesutilat ovat mahdollisia.
Hoisko CLT:llä työskentelee rakennusarkkitehdiksi opiskeleva Emmi Peltomäki Tampereelta, joka on hahmotellut CLT:stä valmistettavia pikkumoduuleja ja saunoja mallistoksi lupakäytäntöjen muutosta silmällä pitäen.
Hiilijalanjäljellä on merkitystä
Hoisko CLT on yritys, joka ei ole keskittynyt vain levyjen tuottamiseen, vaan on alusta alkaen ollut mukana myös kehitys- ja tutkimustyössä.
Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään Tampereen yliopiston Kiertopuu- ja Kimora-hankkeiden kanssa. Näitä molempia vetää FT Virpi Palomäki.
Kimorassa, eli kiertotalouden monet mahdollisuudet rakentamisessa -hankkeessa perehdytään uuteen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon rakennusosien ja rakennusmateriaalisen uudelleenkäytöstä.
Palomäki kertoo, että hiilijalanjälkilaskenta on tulossa pakolliseksi vuoden 2026 alusta lukien ammatillisessa rakentamisessa ja niille tulee raja-arvot. Raja-arvoja on valmisteltu pitkään ja tähän liittyen arkkitehti, tutkija Anssi Kärki on pohtinut ovi- ja ikkunamoduulien käyttöä. Nämä ns. sivuvirtatuotteet ovat esimerkiksi levystä leikattujen ikkunoiden aukkopaloja.
Kimorassa on vertailtu CLT:stä tehdyn talon hiilijalanjälkeä. Tutkimuksen mukaan sivuvirtatuotteiden käyttö pienentää hiilijalanjälkeä 15 prosentilla.
Anssi Kärki kertoo, että tutkimuksen rooli on olla tehtaan ja kohteen rakentajan välissä tarjoten tutkittua tietoa konkreettisiin kohteisiin.
Tähän saumaan iskee myös Kiertopuu -hanke, jossa jalkautetaan uusia kiertotalouden toimintatapoja ja malleja puutuote- ja rakennusalan yrityksiin. Hankkeessa on mukana myös tutkija, sisustusarkkitehti ja kalustemuotoilija Marjut Nousiainen, joka innovoi uusia tuotteita sivuvirtamateriaaleista.
Tuula Jokiaho
