Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvittää syksyllä, miten Suomessa asuvat aikuiset voivat ja millaisia kokemuksia heillä on terveys- ja sosiaalipalveluista. Laaja Terve Suomi -kyselytutkimus toteutetaan joka toinen vuosi. Tänä syksynä kutsun saa 64 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä ympäri Suomen.
Tutkimuksessa kerätään ajantasaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydentilasta, elintavoista, elämänlaadusta, toimintakyvystä sekä kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Monella terveet elintavat
Edellisessä vuoden 2022 Terve Suomi -tutkimuksessa selvisi, että lähes joka neljännellä aikuisella on pääosin hyvät elintavat. Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä keskeistä elintapaa. Elintavat katsottiin hyväksi, jos ei tupakoinut, käytti alkoholia korkeintaan kohtuullisesti, söi päivittäin kasviksia ja hedelmiä, liikkui terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja nukkui mielestään riittävästi.
Hyvinvointialueittain tilanne oli suotuisin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa noin 29 prosentilla aikuisista oli terveelliset elintavat. Huolestuttavin tilanne oli Etelä-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä, joissa vain viidenneksellä elintavat olivat terveyden kannalta toivottavat.
Elintavoilla on iso merkitys terveydelle ja sitä kautta terveys- ja sosiaalipalveluiden tarpeeseen hyvinvointialueilla, kertoo tutkimuksen johtaja Annamari Lundqvist.
– Edellisessä tutkimuksessamme, joka tehtiin juuri ennen kuin uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, havaitsimme, että terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut vuoden 2018 jälkeen koko maassa. Esimerkiksi joka neljäs koki, ettei saa riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden. Nyt selvitämme, mihin suuntaan tilanne on kehittynyt hyvinvointialueilla, Lundqvist jatkaa.
Hyötyä hyvinvointialueille
Tutkimuksessa kerätään tietoa 21 hyvinvointialueelta, Helsingistä ja Ahvenanmaalta. Koko Suomen tasoisen tilannekuvan lisäksi kerätty tieto mahdollistaa kattavan alueellisen vertailun. Hyvinvointialueet voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia esimerkiksi sote-palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja johtamisessa sekä terveyden edistämisessä. Ajantasaisten tietojen avulla on mahdollista myös arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.
Tutkimuksen osallistujat on poimittu satunnaisesti Digi- ja väestötietoviraston tiedoista. Jokainen tutkimukseen valikoitunut edustaa alueensa samanikäisiä ja -sukupuolisia henkilöitä, eikä ainuttakaan vastaajaa voi korvata toisella.
Ensimmäiset kutsut tutkimukseen saapuvat postitse syyskuun aikana. Kyselyyn voi vastata verkossa tai paperilomakkeella suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai venäjäksi.
– Tulosten luotettavuuden kannalta on tärkeää, että jokainen kutsun saanut vastaa kyselyyn, Lundqvist sanoo.
Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan väestöryhmittäin ja hyvinvointialueittain THL:n verkkosivuilla vuoden 2025 aikana. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa tuloksista.
