Euroopan kulttuuriympäristöpäivät – European Heritage Days – on syyskuussa vietettävä yleisötapahtumien sarja, joita on järjestetty 48 maassa. Lappajärvellä järjestettiin toinen kahdesta Etelä-Pohjanmaalla kulttuuriympäristöpäivien luennoista. Kolmen luennoitsijan kokonaisuus sai Lappajärven museon ääriään myöten täyteen kuulijoita.
Yleisöä oli saapunut esimerkiksi Seinäjoelta ja Lappajärven naapurikunnista oppimaan uutta reiteistä, risteyksistä, väylistä ja verkostoista. Luentokokonaisuuden järjestäjinä toimivat Seinäjoen museoiden ohella Etelä-Pohjanmaan Kotiseutu- ja museoyhdistys sekä Lappajärvi-Seura.
Seinäjoen museoissa arkeologina työskentelevän Janne Rantasen avausosuudessa pureuduttiin rautakauteen ja kiinteisiin muinaislöydöksiin. Dosentti Heikki Rantatupa kertoi järviseutulaisista kulkureiteistä aina 1500-luvulta 1800-luvulle: hänen näyttämänsä kartat ulottuivat aina 1700-luvulle. Tuija Ahola kertoi monessa mukana olleen Jaakko Fellmanin laajoista verkostoista.
Historiaa monelta kantilta
Suomenselän reunamilta löytyy monta mielenkiintoista arkeologista kohdetta. Janne Rantanen kutsuu Nykälänniemen lapinrauniota klassikkokohteeksi.
– Nykälänniemen lapinraunio voi olla merkittävimpiä muinaiskohteita, mitä Lappajärvellä on.
Hän kertoi muiden muassa Alajärven Iiruunjärvellä sijaitsevasta polttohaudan jäämistöstä löytyneestä pronssisesta vyönsoljesta. Se löytyi metallinetsinnässä 90-luvulla, eikä kohdetta ole tutkittu arkeologisesti. Löytö asettuu 500-luvun tienoille, kansanvaelluksen aikaan.
Vesistötiet olivat keskiajalla tyypillisiä, luonnollisia kulkureittejä. Heikki Rantatuvan mukaan teitä tarvittiin kuljetuksiin – sisämaasta kaupunkien suuntaan.
– Polkuja tarvittiin myös kirkko- ja käräjämatkoihin. Syitä rakentaa teitä Järviseudulle olivat sotilaskuljetukset ja virkamiesten matkat – samoin tervankuljetus.
Rantatupa kertoi, että ensimmäinen tielinjaus Kuopio–Vaasa-postitielle on vuodelta 1776. Hän näytti myös karttaa, joka on vuodelta 1862. Siinä Vimpelistä tuleva tie ylittää Niskan alueen ja yhtyy Lappajärveltä tulevaan tiehen. Karttaan on merkitty siltarakennelma Niskan kohdalle.
Lappajärven kirkkoherrana toiminut Jaakob Fellman oli laajalti verkostoitunut. Hän oli paitsi rovasti, myös talousmies ja tutkija. Ennen Lappajärvelle tuloaan hän toimi Utsjoella kirkkoherrana ja opiskeli pohjoissaamea. Hänen myötävaikutuksellaan alkoi kalkkikiven louhinta Vimpelissä. Lappajärvellä asuessaan Fellman omisti muiden muassa paperitehtaan ja harjoitti maanviljelyä.
