Alajärvellä on kartoitettu systemaattisesti keskustan ja asuntoalueiden kevyenliikenteen väyliä ja suojateitä esteettömyyden näkökulmasta.
Kuntatekniikan päällikkö Juuso Pikkukangas sanoo, että kartoituksella pyritään löytämään ongelmakohdat, jotta mahdolliset korjaustyöt pystytään tekemään samalla osuudella aina kerralla kuntoon.
Vammaisneuvoston puheenjohtaja ja teknisen lautakunnan jäsen Jukka-Pekka Finnilä sanoo, että hänelle tulee roolinsa vuoksi tietoa asukkailta paikoista, joissa esteettömyys ei toteudu. Ongelmakohtia on siis jo ennestään ollut tiedossa, mutta katselmuksen avulla saadaan kokonaiskuva.
Esteettömyyskartoituksen kaupungille teki Invalidiliiton kautta löydetty Ajankoti Oy:n Heikki Pamilo Jyväskylästä. Hän toteaa, että yksittäisten ongelmakohtien korjaaminen ei yleensä johtaisikaan hyvään lopputulokseen.
Pamilon mukaan esteettömyyden yksi lähtökohta on se, että tietty väli on päästävä esteettömästi alusta loppuun saakka. Jos siitä väliltä korjataan yksi paikka, on mahdollista ongelmakohta siirtyy muualle.
Kun esteettömyyskartoitus tehdään, saadaan samalla valmiit suunnitelmat, joiden kohteita voidaan priorisoida ja jos alueella tehdään muitakin korjauksia, osataan hoitaa nämäkin kuntoon samalla kertaa.
Nyt tehty esteettömyyskartoitus toteutettiin keskustassa ja asuntoalueilla ajatuksella, että niiltä pitäisi päästä esteettömästi palvelujen äärelle katualueiden osalta. Eri liikkeisiin pääsyä ei tässä yhteydessä kartoitettu, koska nämä asiat kuuluvat kiinteistön omistajalle.
Pamilo kuitenkin muistuttaa yrittäjiä siitä, että heidän kannattaa miettiä omaa esteettömyyttään. Jos asiakas ei pääse sisälle johonkin, hän menee muualle.
Esteettömyys ei koske vain invalideja
Esteettömyyttä mietitään usein vain esimerkiksi pyörätuolia käyttävän henkilön kannalta, mutta kyse on paljosta muustakin.
– Esteettömyys koskee kaikkia toimintarajoitteisia, ja toimintarajoitteinen on meistä kuka tahansa kauppakassi molemmissa käsissä, Pamilo sanoo.
Esteettömyys onkin asia joka pitää huomioida vaikkapa myös lapsien, lastenvaunuja työntävän vanhemman tai nilkkansa murtaneen, keppejä käyttävän henkilön näkökulmasta. Samoin esteettömyyskysymykset tulevat eteen näkö- ja kuulovammaisten henkilöiden kohdalla.
Esteettömyyden turvaaminen ei aina vaadi edes kalliita ratkaisuja, joskus asioita voidaan tehdä paremmiksi hyvin vähälläkin.
Pamilo sanoo, että parantamisen varaa on aina esteettömyyden suhteen, mutta osa asioista vaikuttaa enemmän kuin toiset. Juuso Pikkukangas toteaa, että Alajärvelläkin paikat ovat lainsäädännön vaatimalla tasolla katualueiden osalta, mutta pyrkimys on nostaa tasoa siitä matalimmasta mahdollisesta paremmaksi.
Jukka-Pekka Finnilä näkee esteettömyyden myös tärkeäksi osaksi asukasviihtyvyyttä, joten siihen kannattaa panostaa.
Kun raportti kartoituksesta on saatu, se käsitellään ensin teknisessä lautakunnassa. Tarkoitus on ettei paperi jää sen jälkeen pölyttymään laatikoihin, vaan siinä esitettyjä toimenpiteitä pyritään myös toteuttamaan.
Tuula Jokiaho
