Kahdeksankymmenen vuoden ikään ehtineen Alajärven Ankkureiden perustaminen tehtiin aikanaan kahdessa vaiheessa. Seuran syntyvaiheessa Kurejoen Kurin keskeiset toimijat olivat puuhaamassa uutta, koko pitäjää käsittävää urheiluseuraa.
20.11.1944 uutisoitiin Vaasa-lehdessä uuden urheiluseuran perustamisesta Alajärvelle. Mallisäännöt puuttuivat, ja toinen kokous pidettiin 26. marraskuuta Alajärven kunnantalolla. Lajijaostoiksi päätettiin urheilu-, palloilu-, suunnistus-, poikaurheilu- ja hiihtojaostot.
Nyt 80 vuotta myöhemmin Alajärven Ankkurit on vajaan 500 jäsenen ja neljän lajin seura. Sinikeltaisten lajeja ovat hiihto, lentopallo, junioripesis ja yleisurheilu. Puheenjohtaja Tapio Rajala kertoo seuralla menevän hyvin.
– Jos ajatellaan kahtakymmentä viime vuotta, yleisurheilijat ovat voittaneet yli sata SM-mitalia. Pesäpallossa on tullut 21 nuorten SM-mitalia ja lentopallossa kolme. Seiväshyppääjä Mikko Paavola oli vuonna 2022 aikuisten MM-kisoissa 19:s. Nuorten arvokisaurheilijoita on myös.
Urheilua ja tunteita
Rajala itse tuli viitisen vuosikymmentä seuraan mukaan valmentajaksi. Hänelle itselleen urheilu on elämäntapa, jossa on mukava olla mukana ja joka motivoi olemaan mukana seuratoiminnassa..
Tapio Rajala muistuttaa, että harjoitteluolosuhteet Ankkureiden lajeihin ovat hyvällä mallilla omalla paikkakunnalla.
– Haluamme lisätä yhteistyötä seuran eri lajien välillä. Haluamme tarjota lapsille monilajista, monipuolista yhdessä tehtyä urheilua vielä enemmän, mitä tänä päivänä tehdään – eli pois omista siiloistamme joka laji.
Alvariini Areenalla Ankkureiden merkkipaalua oli juhlistamassa 110 henkeä. Tarmo Joensuuta voi kutsua sananmukaisesti aktiiviankkurilaiseksi, sillä hän on seurannut Ankkureita vuosikymmenten ajan. Häntä vetää Ankkureiden pariin etenkin pesäpallo.
– Katson ottelut paikan päällä ja loput Ruudusta. Ankkurit on hyvä ja aktiivinen seura, joka on hoitanut raha-asiansa hyvin.
Parhaimmiksi Ankkurit-muistoikseen Joensuu nostaa Joensuun tapaan Paalijärveltä kotoisin olleen, äskettäin edesmenneen korkeushyppääjä Reijo Vähälän EM-hopean vuodelta 1969 – unohtamatta Ankkureiden miesten pesäpallojoukkueen suomenmestaruuksia vuosilta 1988 ja 1989.
Joensuun poika Antti oli pitkään Ankkureiden puheenjohtajana. Tarmo Joensuun edesmennyt Taisto-veli toimi aikanaan Pesäpalloliiton puheenjohtajana ja hyppäsi Ankkureiden väreissä seivästä . Joensuun lapsenlapset ovat pelanneet pesäpalloa Ankkureiden juniorijoukkueissa.
Yleisseura on hyvä sateenvarjo
Elina Paavola-Mikkolan ja Anne Yli-Sissalan juontamassa gaalassa kuultiin Sipsettien laulamana muiden muassa Satumaa ja Kulkuri ja joutsen.
Juhlapuheen pitänyt kilpakävelyn maailmanmestari, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) huomioi puheessaan, kuinka suomalaiset maaseutuseuroissa on tehty valtavat määrät suomalaisen urheilun eteen.
– Tänä päivänä, kun katsotaan huippu-urheilumenestystä, maaseutujen pienet seurat eivät ole niitä, jotka tuottavat eniten mitalisteja. Volyymi on kasvanut kaupunkilaisseuroissa ja sieltä enemmän löytynyt kansainväliselle huipulle lahjakkuuksia. Mutta edelleen täällä tehdään arvokasta ja hyvää työtä, joka paitsi tuo mitaleja, ennen kaikkea antaa tämän paikkakunnan lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa, oppia hyviä elämäntapoja taitoja, joita tarvitaan elämässä ylipäätänsä. Ja olla mukana jossakin suuremmassa.
Alajärveltä työmatkalle kohti Kanadaa jatkanut ministeri Essayah kertoi Torstai-lehdelle kasvattajaseuransa Lapinlahden Vedon tarjonneen hänelle lapsuus- ja nuoruusvuosina urheiluseuratoiminnan lisäksi turvallisia aikuisia ja hyvää tekemistä.
– Olin mukana erilaisissa seuran tempauksissa. Keräsimme seuralle rahaa myymällä joulukuusia. Olen myös ollut kuusia istuttamassa ja raivaamassa. Urheiluseuratoiminta on parhaimmillaan yhteisöllisyyteen kasvamista.
Alajärven Ankkureiden tapaiset yleisseurat ovat Sari Essayahin mukaan koko paikkakunnan liikuttajia.
– Saman seuran sateenvarjon alla on monenlaista toimintaa. Osa ihmisistä on mukana oman kuntonsa vuoksi, toiset kilpailevat. On heitä, jotka ovat mukana seuran varainkeruussa ja järjestötehtävissä. Näen yleisseurojen isona vahvuutena, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin mahdollisuutta olla mukana.
Paljon palkittuja
Alajärven Ankkureiden kahdeksaan vuosikymmeneen mahtuu lukematon määrä eri tehtävissä puurtaneita toimijoita. Yksi heistä on Jyrki Paavola, jota Suomen Urheiluliitto muisti kultaisella ansiomerkillä.
Tunnustuksen saadakseen täytyy olla työskennellyt ansiokkaasti liiton, piirin tai seuran hyväksi vähintään 20 vuoden ajan, ja jolle on vähintään viisi vuotta aikaisemmin myönnetty hopeinen ansiomerkki. Paavola kertoi eksyneensä urheilukentälle jo varhaisessa vaiheessa.
– 16–17 vuoden iässä aloin koutsaamaan pienempiä samalla, kun huomasin, että tämä laji on hauskaa. Pikku hiljaa kun kouluttauduin, seurakin huomasi ja antoi mahdollisuuden kouluttautua: oli muutakin taustaa kuin se oma kokemus.
Sittemmin hän on toiminut piiri- ja liittotasoilla. Urheiluliiton puolella Paavola on ollut mukana nuorten maajoukkueleirityksissä ja alueellisissa nuorten maajoukkueringeissä. Hän on vetänyt sekä moniottelijoiden että hyppääjien leirityksiä. Yli 30 vuotta valmennustyötä tehnyt Paavola kertoo vetäytyneensä eläkkeelle.
– Olen liikunnanopettaja ja huomasin, että on vähän liikaa liikuntaa. Ensin vedät liikuntaa 6–7 tuntia ja illalla menet vetämään harjoituksia: jossain vaiheessa tuli vähän kyllästyminen siihen. Huomasin, että nykynuoriso ei ole yhtä innokas liikkumaan kuin minä, joka olin valmentaja. Totesin, että nuoremmat saavat astua kehiin.
Jyrki Paavola sanoo, että Ankkureiden yleisurheilupuolella kaivattaisiin poikia harjoitusten ja urheilukoulun vetäjiksi.
Ansiomerkkien saajat:
Suomen Hiihtoliiton myöntämät ansiomerkit, pronssinen ansiomerkki: Jouko Lehtelä, Suvi Lehtelä, Eini Korhonen, Markku Herrala, Juha Rintala, Tuula Karjanlahti, Juhani Seppä, Kimmo Koivisto, Kirsi Koivusaari, Ismo Mäkelä, Reijo Virtanen ja Pirjo-Marja Pitkäkangas. Hopeinen ansiomerkki: Ritva Rintala.
Suomen Lentopalloliiton pronssinen ansiolevyke: Hannele Sillanpää. Hopeinen ansiolevyke:
Tuomo Haavisto, Juha Hulkko, Kari Mattila, Niina Peltola ja Tommi Siirilä.
Suomen Pesäpalloliitto, tunnustusmerkki: Antti Joensuu, Jarmo Nurmela, Juha Tuomela, Tero Tuomela, Timo Mariapori, Heikki Nuolikoski, Erno Lassila, Virpi Mertaniemi, Juha Hänninen, Anne-Maarit Yli-Sissala, Tapio Kantokoski, Teijo Viitasaari, Jani Luoma-aho ja Anne-Mari Etula.
Suomen Urheiluliitto, hopeinen ansiolevyke: Arto Kivikangas, Jani Vuorela, Juha Lahti, Jussi Takala, Sami Peltomäki, Sari Yli-Mannila, Timo Pitkäkangas ja Ulla Takala. Kultainen ansiolelvyke: Kalevi Kytölä, Leena Kivikangas ja Pirkko Hautamäki. Hopeinen ansiolevyke: Harri Leppäaho. Kultainen ansiomerkki: Jyrki Paavola.
Virpi Poikelin
