Suomen Lähetysseuran Taloustutkimuksella teettämä kysely paljasti, että 69 prosenttia suomalaisista käy jouluna haudoilla, 52 prosenttia kuuntelee joulurauhan julistuksen ja tasan puolet kansasta lahjoittaa joulukeräyksiin.
Nämä kolme nousivat kärkeen, kun vastaajat saivat valita kahdeksasta kristilliseen joulunviettoon liittyvästä asiasta omaan jouluunsa kuuluvat perinteet.
Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi 1001 suomalaista ja se toteutettiin lokakuussa 2024.
Vaikka haudoilla käyminen on selvästi suosituin jouluperinne, siinä näkyy selvä ero helsinkiläisten ja muualla asuvien välillä. Helsingissä tai Uudellamaalla asuvista kyselyyn vastanneista haudoilla käy 59 prosenttia, kun muualla Suomessa prosentti on yli 70. Eniten hautausmailla käydään Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Haudoilla käyminen on ollut suomalaisten yleisin jouluperinne jo pidempään joulunviettotapoja koskevissa tutkimuksissa.
Miehet laulavat vähemmän kuin naiset
Kristilliset perinteet ovat vain harvojen suosiossa – paitsi jos kyse on laulamisesta. Jouluevankeliumin lukee 15 prosenttia suomalaisista, mutta Kauneimmissa Joululauluissa käy kansasta kolmasosa. Joululauluja laulaa sitäkin useampi, 42 prosenttia suomalaisista. Niitä veisataan etenkin lapsiperheissä.
Tässäkin helsinkiläiset erottuvat muista: Joululaulujen laulaminen kuuluu perinteisiin lähes puolella vastaajista, kun muualla Suomessa joululauluja laulaa noin 40 prosenttia.
Miehet laulavat joululauluja selvästi vähemmän kuin naiset. Miehistä joululauluja ilmoitti laulavansa vain noin kolmannes, mutta naisista puolella joululaulujen laulaminen on osa jouluperinteitä.
Kirkossa käyvät ahkerimmin nuoret ja 65 vuotta täyttäneet. Kummastakin ikäryhmästä lähes kolmannes ilmoitti joulukirkon kuuluvan perinteisiinsä, kun 25–64-vuotiaista vain 22 prosenttia käy jouluisin kirkossa.
Poikkeava tulos nuorten miesten uskonnollisuudesta
Miehistä joulukirkossa käy 24 prosenttia ja naisista 27 prosenttia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna sukupuolien suhde pysyy samana. Nuorista 15–34-vuotiaista miehistä joulukirkossa ilmoitti käyvänsä 20 prosenttia vastaajista ja nuorista naisista 32 prosenttia vastaajista. Tämä on ristiriidassa muiden viimeaikaisten kyselytulosten kanssa.
– Useissa arvo- ja uskonnollisuustutkimuksissa nuoret miehet ovat osoittautuneet ikäryhmänsä naisia uskonnollisemmiksi, mutta näiden lukujen valossa joulukirkossa käyvät kuitenkin useammin naiset kuin miehet. Naiset kiinnittyvät kaiken kaikkiaan yleisemmin uskonnollisiin perinteisiin, vaikka nuoret naiset ottavatkin niihin etäisyyttä, pohtii tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä.
Jouluisin monilla järjestöillä on keräyksiä esimerkiksi vähävaraisille, yksinäisille tai tiettyjen ikäryhmien vähäosaisille. Kun vastaajien piti valita, mihin tarkoitukseen he haluavat jouluna lahjoittaa, suurin osa (67 prosenttia) valitsi kohteeksi lapset. Vaikka tulokset jaetaan vastaajien iän mukaan, lapset nousevat jokaisessa ryhmässä ensimmäiseksi. Toisiksi suosituin kohderyhmä ovat vähävaraiset – paitsi yli 80-vuotiaiden keskuudessa, jossa rahaa lahjoitetaan toisiksi eniten vanhusten hyväksi.
Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut -keräys, jonka kohteena ovat kehittyvien maiden lapset ja heidän perheensä, tuotti viime vuonna lähes 900000 euroa.
– Hienoa, että suomalaiset haluavat auttaa. Vaikka osalla suomalaisista on huolta omasta toimeentulostaan ja tulevaisuuden näkymät tuntuvat epävarmoilta, haluaa moni auttaa. Vaikka asenteet ovat paikoin koventuneet, puhuttelee hädänalaisten lasten auttaminen edelleen. Tähän Kauneimmat Joululaulut antaa hyvän kanavan, sanoo Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.
