Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto arvioi pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan tilaa hyvinvointialueilla ja selvityksessä kävi ilmi, että sopimuspalokuntien ja sivutoimisen henkilöstön osuus toiminnassa on merkittävä.
Useilla alueilla palokuntasopimukset ovat vanhentuneita ja osa sopimuksista on laadittu ennen nykyistä hyvinvointialueiden pelastustointa. Aluehallintovirasto suosittelee sopimusten tarkistamista ja päivittämistä kaikilla hyvinvointialueilla, jotta ne vastaavat nykyisiä tarpeita.
Hyvinvointialueiden pelastuslaitokset vastaavat pelastustoimen palveluista alueidensa ohjauksessa ja niillä on mahdollisuus hankkia palveluita myös muun muassa sopimuspalokunnilta. Aluehallintovirastossa todettiin kuitenkin, että pelastustoimen sivutoimisen ja sopimushenkilöstön saatavuus on heikkoa erityisesti virka-aikaan, mikä vaikeuttaa hälytyksiin vastaamista.
Aluehallintovirasto toteaa toimialueensa pelastustoimen vapaaehtoisten käytöstä ensi sijassa sen, että uhkana toimialueella ja myös valtakunnallisesti on todettu pelastustoimen sivutoimisen ja sopimushenkilöstön riittämätön saatavuus pelastustoiminnan palveluille.
Pulaa on yleisesti hälytyksiin osallistuvasta henkilöstöstä erityisesti virka-aikana. Muita vapaaehtoisorganisaatioita, kuten meri- ja järvipelastusseuroja hyödynnetään paikallisten tarpeiden mukaisesti.
Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan kaikki mahdolliset tukiorganisaatiot eivät ole kuitenkaan hyvinvointialueilla tiedossa. Aluehallintovirasto suositteleekin suunnitelmallista kartoitusta ja kirjallisten sopimusten laatimista, jotta vapaaehtoisresurssit saadaan tehokkaammin käyttöön.
Vapaaehtoisten käytön kehittämistarpeet pelastustoimessa
Aluehallintoviraston selvityksestä kävi ilmi, että pelastustoimintaa tukevat vapaaehtoisorganisaatiot ja niiden tarjoamat resurssit tulisi kartoittaa hyvinvointialueilla järjestelmällisesti.
Aluehallintovirasto tukee sisäministeriön ehdottamaa valtakunnallista toimintamallia, joka yhtenäistäisi vapaaehtoisten käytön pelastustoimen lisäresurssina sekä varmistaisi heidän roolinsa suuronnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Aluehallintoviraston selvityksen mukaan hyvinvointialueilla ei ole yhtenäistä näkemystä pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan edistämisestä. Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ymmärretään pääasiassa toimintakyvyn ylläpitämisenä, esimerkiksi sopivien tilojen, kaluston ja varusteiden tarjoamisena yhdistyksille.
Aluehallintovirasto korostaa tarvetta kehittää keinoja, joilla voidaan varmistaa sivutoimisen ja sopimushenkilöstön saatavuus ja parantaa vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä sekä resurssien tehokasta käyttöä pelastustoiminnassa.
Aluehallintovirasto huomauttaa, että vapaaehtoisten terveystarkastuksissa on alueellista vaihtelua. Hyvinvointialueet vastaavat terveystarkastusten koordinoinnista ja kustannuksista. Työterveyshuollon palveluiden saatavuudessa on ollut ajoittain haasteita.
Aluehallintovirasto korostaa, että terveystarkastukset tulee toteuttaa riittävässä laajuudessa, jotta terveystarkastukset vastaavat pelastustoiminnan erityistehtävien vaatimuksiin.
