Suomalaisista yhdeksän prosenttia kuului vuonna 2024 kotitalouksiin, joilla oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Heidän osuutensa kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin ja oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2004.
Toimeentulovaikeudet lisääntyivät eniten kahden vanhemman lapsiperheillä, joissa asuvista henkilöistä lähes yhdeksän prosenttia koki vaikeuksia saada rahat riittämään. Yhden vanhemman lapsiperheissä toimeentulovaikeuksia kokevien osuus oli kuitenkin edelleen suurin, vajaa viidennes, selviää elinolotilaston tiedoista.
– Kaikkiaan 11,5 prosenttia lapsista asui vuonna 2024 kotitalouksissa, joissa oli vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Edellisen kerran toimeentulovaikeuksia kokevien lasten osuus ylitti kymmenen prosentin rajan vuonna 2014, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrä kasvoi 57000 henkilöllä vuonna 2023. Kaikkiaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli Suomessa 930000 henkilöä. Henkilö on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.
Erityisesti köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien lasten osuus kasvoi, ja oli vuonna 2023 jo yli 17 prosenttia.
– Lasten köyhyys- tai syrjäytymisriski kasvoi koko väestön riskiä suuremmaksi vuonna 2023. 75 vuotta täyttäneiden riski sen sijaan väheni merkittävästi. Riski on suurin 18–29-vuotiailla, joista noin 30 prosenttia oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.
Tavallisimmin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevat ovat pienituloisia. Vuonna 2023 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää kasvatti kuitenkin erityisesti vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen yleistyminen.
– Vakava puute on riskin osatekijöistä harvinaisin, mutta vuonna 2023 puutteessa olevien määrä kasvoi 148000 henkilöstä 198000 henkilöön, Okkonen toteaa.
