Alajärven seurakunnan diakonian Olotila seurakuntatalon alakerrassa avaa ovensa kaikille kiinnostuneille joka keskiviikko kello 10-17 ja samaan aikaan Olotilan kupeessa avoinna ovat myös diakoniakirpputorin ovet. Olotila on avoinna läpi vuoden, mutta keskikesällä sen avoinnaoloaika on hieman lyhyempi, kello 10-14.
Näistä toiminnoista kirpputori on jo vuosikymmeniä vanhaa perinteistä toimintaa, mutta Olotila on ollut avoinna vasta muutaman vuoden ajan.
Diakonissa Marja-Terttu Akonniemi kertoo, että sekä Olotila että kirpputori pyörivät seurakunnan vapaaehtoisten voimin hyvin itseohjautuvasti, vaikka työntekijätkin piipahtavat paikalla aina mahdollisuuksien mukaan.
Osaavien ja innokkaiden vapaaehtoisten työhön työntekijöiden ei ole kuitenkaan tarvinnut puuttua, vaan heidän roolinsa on lähinnä mahdollistaa toiminta.
Olotilassa voi vain olla ja kohdata muita
Olotilasta on muodostunut todella suosittu ja siellä käykin joka keskiviikko kymmenittäin ihmisiä. Vapaaehtoiset laittavat tarjolle kahvia ja pientä kastettavaa, joten jos kahvihammasta kolottaa, niin sitä on tarjolla.
Varsinaista ohjelmaa Olotilassa on harvoin, vaan se on paikka vapaasti tulla paikalle ja tavata muita ihmisiä.
– On hienoa nähdä, miten ihmiset kerääntyvät ryhmiin ja puheensorina kaikuu kaikkialla. Monet ystävät sopivat tapaamisesta Olotilaan ja samalla saadaan uusiakin ystäviä, Akonniemi kertoo.
Jos Olotilassa on jotain ohjelmaa, niin sekin pidetään varsin vapaana. Joulun alla siellä on ollut halutessaan mahdollisuus askarrella joulukortteja, on laulettu joululauluja ja koristeltu kuusta, mutta ohjelma ei ole ollut sellaista, että siihen olisi kenenkään tarvinnut osallistua, ellei halua.
Pääsiäisen alla luvassa on pääsiäisaskartelupöytää, ja yleensäkin jos ohjelmaa on, se liittyy aina käynnissä olevaan sesonkiin.
– Ainoa isompi perinteinen tapahtuma meillä ovat kesän avajaiset, jolloin levittäydymme myös ulos.
Se, ettei järjestettyä ohjelmaa ole, johtuu siitä, että Olotila halutaan pitää paikkana, johon voi tulla ja mennä omien aikataulujensa mukaan. Kahvistakin on vain vapaaehtoinen kahvimaksu, sillä toiminnalla ei ole mitään varainhankinnallista näkökulmaa, vaan kaikki tapahtuu diakonian hengessä.
– Toivomme että Olotilassa voi kokea keskinäistä lähimmäisyyttä, tavata toisia ja saada mukavaa sisältöä päiviin.
Akonniemi kiittää vapaaehtoisten joukkoa siitä, että toimintaa voidaan järjestää, sillä työntekijöiden voimin se ei onnistuisi.
Kirpputorilta löytöjä pikkurahalla
Olotilan kupeessa sijaitseva diakoniakirpputori on niin ikään todellinen vapaaehtoistyön voimannäyte, sillä kirpputorin hyllyt notkuvat hyvää, lajiteltua tavaraa. Myynnistä ja paikan siisteydestä vastaavat vapaaehtoiset tekevätkin ison työn lahjoitusten läpikäynnissä ja myyntikuntoon saattamisessa.
Lahjoituksia kirpputorille saadaan paljon ja tervetullutta on kaikki kierrätyskelpoiset kodin tarvikkeet ja laadultaan hyvät vaatteet.
Lahjoituksissa kokorajana on se, että lahjoittajan tulee itse voida kantaa tuotteet kirpputorille ja ostajan itse kantaa ne pois. – Ainoa harmi näissä tiloissa on se, että ne eivät ole esteettömät. Tänne on muutama porras, mutta muutakaan vaihtoehtoa tiloiksi ei ole.
Akonniemi toivoo, että he, joille portaat ovat haaste, löytäisivät muut diakonian tapahtumat esteettömissä tiloissa. Tällaisia ovat muun muassa kerran kuussa järjestettävät diakoniaruokailut.
Kirpputorilla myynnissä on lähes kaikkea mahdollista kotiin ja päällepantavaksi vaatteista kenkiin saakka. Astioissa on mistä valita ja lisäksi on runsaasti kauniita koriste-esineitä sekä kirjoja. Hinnat ovat edulliset ja saadut varat käytetään diakoniatyöhön.
– Meillä ei ole erikseen diakonian myyjäisiä, vaan tämä kirpputori on myyjäisemme kerran viikossa.
Diakoniakirpputoriin kannattaakin lähteä tutustumaan jokaisen, joka haluaa tehdä löytöjä tai ostaa uuden sijasta mieluummin hyväkuntoista käytettyä. Samalla voi sitten viivähtää hetken kahvikupillisella Olotilassa!
Tuula Jokiaho
