Rakentamislaki tuli voimaan Suomessa tämän vuoden alussa. Lain voimaantulon myötä entiset rakentamis- ja toimenpideluvat jäivät pois ja tilalle tuli yksi rakentamislupa.
– Samalla lupakynnystä nostettiin ja nyt on mahdollista rakentaa alle 30 neliön rakennus tai alle 50 neliöinen katos kokonaan ilman rakentamislupaa, sanoo vs. rakennustarkastaja Beata Kallio Alajärven kaupungilta.
Ihan näin yksiselitteinen asia ei kuitenkaan ole, sillä ilman lupaa ei edelleenkään voi rakentaa esimerkiksi 29 neliön kokoista pientä mökkiä, jossa on keittomahdollisuus. – Vapautus rakentamisluvasta koskee vain niitä alle 30 neliön rakennuksia, jotka eivät ole asuinrakennuksia. Tätä määritellään esimerkiksi siten, että rakennuksessa, jota ei ole tarkoitettu asumiskäyttöön, ei ole hellaa. Tulisija rakennuksessa saa olla.
Sähköt ja vedet rakennukseen kuitenkin saa tulla, eli vaikkapa pienen saunan tai varastorakennuksen voi tehdä ilman rakentamislupaa.
Alle 50 neliöisillä katoksilla taas tarkoitetaan esimerkiksi autokatoksia, joista seinän tulee olla auki vähintään 30 prosenttia.
Koska rakentamista ei tällaisten kohteiden osalta enää luviteta, niin vastuu jää rakentajalle. Rakentajan tulee selvittää, onko rakennusoikeutta vielä jäljellä. Lisäksi kaava-alueella tulee selvittää kaavamääräykset ja rakentamisalueen raja.
– Myös palomääräykset on otettava huomioon aivan tavalliseen tapaan ja rakentajan on itse tehtävä ilmoitus rakennuksesta verottajalle.
Jos jokin asia pienen rakennuksen rakentajaa asiassa mietityttää, niin rakennusvalvonnasta saa opastusta ja neuvoja. Neuvoa kannattaakin kysyä, koska vastuu on rakentajalla.
Rakentaminen ei ole vieläkään villiä ja vapaata
Vaikka luvitus on osin muuttunut, niin edelleen voimassa ovat maisematyöluvat, poikkeamisluvat ja purkamisluvat.
– Lisäksi luvan tarvitsee aina asuinrakennukset, vähintään 30 neliön suuruiset rakennukset, vähintään 50 neliön katokset, yleisörakennelmat joita voi käyttää vähintään viisi henkilöä sekä vähintään 30 metriä korkeat mastot tai piiput.
– Luvan tarvitsevat myös vähintään kahden neliön kokoiset valaistut mainostaulut ja energiakaivot.
Energiakaivoja ovat esimerkiksi maalämmön porakaivot. Maalämpöpiirin kunta voi rakennusjärjestyksellä määrätä, tarvitaanko rakentamislupa vai ei. Kallio kuitenkin muistuttaa, että jos kunta vapauttaa maalämpöpiirin, tämäkin on rakentajan vastuulla. Maalämpöpiiri voi tarvita esimerkiksi vesiluvan.
Myös erityistoimintaa varten rakennettavat alueet vaativat edelleen luvan. Tällaisia ovat esimerkiksi golfkentät tai vaikka autoradat. Myös käyttötarkoituksen muutokset ovat luvanvaraisia, samoin korjaus- ja muutostyöt, jotka ovat verrattavissa asuinrakennuksen rakentamiseen.
– Jos rakennuksen vaippaan tai tekniseen järjestelmään tehdään korjaus- tai muutostöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen, ne vaativat luvan.
Kunnat voivat lisäksi omilla päätöksillään rakennusjärjestyksessä määrätä lupakynnyksen esimerkiksi aidoille tai tukimuureille.
– Oikeastaan aina kannattaa kysyä, jos on epävarma siitä vaatiiko suunniteltu toimenpide luvan vai ei, tai saako sitä ylipäätään tehdä.
Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut jouhevuttaa lupaprosessia, sillä aikaisemmin lähes kaikki rakentaminen vaati vähimmilläänkin ilmoituksen tekemistä.
Lisääkin muutoksia rakentamista koskeviin lakeihin on tulossa, sillä ensi vuoden alusta voimaan tulee voimaan vaatimus siitä, että suunnitelmat on oltavat koneluettavassa tai tietomallimuotoisia. Vuoden 2027 alusta lukien taas suunnittelijoilla ja työnjohtajilla tulee olla pätevyystodistus.
Tuula Jokiaho
