Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan tänään hyvinvointialueen toista uudistus-, tuottavuus ja vaikuttavuusohjelmaa (UTV2).
Aluevaltuusto päätti sen toimivaltaan kuuluvista UTV2-ohjelman strategisista toimenpiteistä pohjaesityksen mukaisesti.
Aluevaltuusto päätti ympärivuorokautisen asumispalvelun minimipaikkamääristä uusia, omia yksiköitä perustettaessa tai omaksi toiminnaksi otettaessa.
Kehitysvammaisten tai mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelujen asumispalveluyksiköissä minimipaikkamääräksi päätettiin 18 paikkaa, ympärivuorokautisessa hoivassa 25 paikkaa sekä ikäpalveluiden hybridiyksiköissä 60 paikkaa.
Hybridiyksikkö tarkoittaa asumispalvelua, jossa samassa kiinteistössä voi olla yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista.
Aluevaltuusto päätti, että lastensuojelun perustason laitoshoidon omaa tuotantoa vahvistetaan ja kotiutetaan ostopalveluista hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Tämä tarkoittaa uuden perustason laitoshoidon yksikön perustamista, mikä puolestaan edellyttää lisälainanottovaltuutta valtiovarainministeriöltä.
Lisäksi aluevaltuusto päätti, että tarkoituksenmukaista sosiaali- ja terveyskeskuksen ulkoistusta tullaan arvioimaan muun muassa talouden näkökulmasta. Mahdollinen ulkoistus valmistellaan ja tuodaan vielä erikseen päätöksentekoon.
Samaan asiakokonaisuuteen liittyen aluevaltuusto päätti, että myös ympärivuorokautisen asumispalvelun mahdollinen ulkoistus arvioidaan.
Aluevaltuusto kävi laajan keskustelun hyvinvointialueen keittiöverkostosta ja päätti, että hyvinvointialueella siirrytään yhden valmistuskeittiön malliin pohjaesityksen mukaan. Käsittelyn yhteydessä äänestettiin.
Aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Risto Mattila esitti kolmen valmistuskeittiön mallia, mutta hyväksytyksi tuli pohjaesitys yhden keittiön mallista äänin 52–7.
Ruokapalveluihin on valmisteltu muutoksia toiminnan tehostamiseksi, säästöjen aikaansaamiseksi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi.
Tällä hetkellä hyvinvointialueella on 10 valmistuskeittiötä ja 18 palvelu- ja jakelukeittiötä. Nyt päätetyssä mallissa valmistuskeittiö tulee sijaitsemaan Seinäjoen keskussairaalalla. Eri puolille maakuntaa jää 27 palvelu- ja jakelukeittiötä. Yhteen valmistuskeittiöön on tavoitteena siirtyä viimeistään vuoden 2030 alusta, mahdollisesti jo vuonna 2027.
Aluevaltuusto käsitteli investointisuunnitelman muutoksia. Investointisuunnitelma vuosille 2025–2028 on avattu uudelleentarkasteluun UTV2-ohjelman laatimisen yhteydessä.
Asian käsittelyn yhteydessä nousi esiin Alavuden sosiaali- ja terveyskeskuksen rakennushanke, joka on investointisuunnitelmassa mukana.
Aluevaltuuston jäsen Kai Pöntinen esitti, että Alavuden sosiaali- ja terveyskeskuksen hanketta siirrettäisiin eteenpäin tiukan taloustilanteen vuoksi. Aluevaltuuston jäsen Lasse Rajala puolestaan esitti, että vastuun rakennushankkeesta ottaisi Alavuden kaupunki, ei hyvinvointialue.
Lisäksi aluevaltuuston jäsen Anneli Jäätteenmäki esitti, että investointisuunnitelmassa olevaa kirjausta muutetaan siten, että vuodeosastojen saneeraukseen kohdennettava määräraha osoitettaisiin Jalasjärven, Lapuan, Ilmajoen ja Kurikan sosiaali- ja terveyskeskuksiin.
Koska kutakin esitystä oli kannatettu, järjestettiin kolme äänestystä. Ensin äänestettiin Alavuden sosiaali- ja terveyskeskukseen liittyvät kaksi esitystä − Pöntisen ja Rajalan esitykset − toisiaan vastaan. Ensimmäisessä äänestyksessä voitti äänin 42–14 Pöntisen esitys, kolmen valtuutetun äänestäessä tyhjää.
Seuraava äänestys käytiin näin ollen pohjaesityksen ja Pöntisen esityksen välillä. Äänin 47–12 hyväksytyksi tuli pohjaesitys. Alavuden sosiaali- ja terveyskeskuksen hanke säilyi siis entisellään investointisuunnitelmassa.
Viimeiseksi äänestettiin Jäätteenmäen esityksestä, joka hyväksyttiin äänin 37–22.
Vuodeosastoista on määrä päättää myöhemmin tämän valtuustokauden aikana.
