Järviseudun alueen matkailua on ryhdytty geoparkin myötä kehittämään suunnitelmallisesti ja päämäärätietoisesti.
Mitään nopeita muutoksia ei silti ole odotettavissa, sillä ennen kuin isompia matkailijamääriä voidaan odottaa, on tuotteen oltava paitsi kunnossa, myös siististi paketoituna ja helposti löydettävissä.
Matkailun kehittäminen on edennyt merkittävään vaiheeseen uusien hankkeiden myötä. Kraatterijärvi Geopark, Matkailun kestävä toimintaympäristö Järvi-Pohjanmaalla-hanke sekä Järviseudun matkailun järjestäytymishanke avaavat yrityksille ja toimijoille uusia mahdollisuuksia edistää elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä omassa matkailutoiminnassaan.
Kraatterijärvi Geoparkin toiminnanjohtaja Sari Hyttinen muistuttaa, että vaikka meidän alueemme geopark on Suomen viidestä UNESCO Global Geopark -kohteista nuorin, niin silti sen tarina lähtee jo 78 miljoonan vuoden takaa.
Geopark -status tuo alueelle kansainvälistä näkyvyyttä ja lisäarvoa matkailulle. UNESCO-status on tunnustus alueen ainutlaatuiselle geologiselle perinnölle ja edistää kestävän matkailun kehittämistä.
Kraatterijärven matkailukohteet, reitit ja palvelut tarjoavat matkailijoille mahdollisuuden tutustua alueen erityispiirteisiin ja kulttuuriperintöön. Kansainvälinen geopark-verkosto tukee alueen näkyvyyttä ja matkailun kehittämistä laajemmassa mittakaavassa.
– Vaikka geoparkeissa geologinen puoli on tärkeällä sijalla, niin yhtä tärkeää on paikallisyhteisö, sillä ihmiset luovat alueelle sisällön, Hyttinen muistuttaa. Odotukset geoparkin vaikutuksia kohtaan ovat korkealla elinkeinoelämän ja etenkin matkailusektorilla.
Hyttisen mukaan on positiivista, että alueelta löytyy valmiiksi hyvin monentyyppistä majoitusta mökeistä campingalueisiin ja hotelliin. Täällä on myös olemassa paljon aktiviteetteja ja kulttuuritarjontaa.
Yksi alueen haasteista on saavutettavuus, sillä Kraatterijärvi Geoparkin alueelle ei lennetä eikä tänne tulla junalla. Tämäkin haaste on ratkaistavissa. Kansainvälisille matkailijoille voidaan kohdetta markkinoida suoraan vuokra-autovaihtoehto edellä, sillä liikenne järjestyy kyllä, jos tuote on tarpeeksi ainutlaatuinen. Tästä ilman julkista liikennettä oleva Islanti on erinomainen esimerkki.
Matkailun kestävä toimintaympäristö
Kohteen ainutlaatuisuutta ja sisältöjä mietitään projektipäällikkö Ulla Laukkalan luotsaamassa Matkailun kestävä toimintaympäristö Järvi-Pohjanmaalla-hankkeessa.
Hankkeessa kirkastetaan Järvi-Pohjanmaan kestävän matkailun tilannekuva, edistetään pk-yritysten kasvun ja liiketoiminnan kehittämisen edellytyksiä sertifikaattiprosessien käynnistämisen sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kautta.
Lisäksi hankkeessa tuotetaan brändikäsikirja -työkalu konkretisoimaan ja jalkauttamaan yhteisesti luotua kestävän matkailun tavoitetta.
Työ on käynnistynyt nykytila-analyysilla, jossa selvitetään yritykset ja niiden palvelut. Lisäksi on aloitettu kestävän matkailun tuominen näkyväksi. Kestävästä matkailusta on puhuttu jo vuosia ja alueella työtä tehdään jo nyt pitkälti kestävällä pohjalla. Tämä asia tulee kuitenkin myös näyttää, jotta kohdetta valitsevat matkailijat tietävät siitä.
Visit Finland on kehittänyt STF-ohjelman, joka tarjoaa yrityksille kestävän matkailun kehittämisen työkalupakin. Ohjelman läpikäyneille, kriteerit täyttäville yrityksille myönnetään Sustainable Travel Finland -merkki, jolla viestitään kansainvälisille matkailijoille kestävästä toiminnasta. Tähän tähdätään nyt myös alueemme yrityksissä.
– Mukana on jo kahdeksan yritystä alueelta mikä on todella hienoa, koska vuoden alussa niitä oli vain yksi, Laukkala iloitsee.
Hankkeen tavoitteita on lisäksi tuotteistaminen, jota on tehty paljon ennestäänkin, myös yhteistyössä useamman yrittäjän kanssa. Verkostoituminen on tärkeää matkailussa ja sitä tehdään alueeltamme moneen suuntaan.
Järviseudun matkailu kansainvälistyy
Yksi uusista hankkeista on Järviseudun matkailun järjestäytymishanke, jonka tavoitteena on selkeyttää alueen matkailun ekosysteemiä, vahvistaa toimijoiden rooleja, luoda kansainvälinen markkinointistrategia sekä kehittää laatu- ja kansainvälistymisosaamista.
Projektipäällikkö Annie Laitila kertoo, että tavoitteena on vahvistaa myös yhdistysten roolia matkailussa ja kehittää paikallisia matkailutoimintamalleja osana matkailupalveluja.
Kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi toteutetaan digitaalisia markkinointi- sekä pilottikampanjoita. Lisäksi laaditaan alueen matkailun kansainvälistymisopas.
Vaikka tavoitteet kuulostavat suoraviivaisilta, niin etenkin kansainvälisen matkailun kehittäminen on hidasta puuhaa, tuloksia on turha odottaa nopeasti.
Hankkeessa katsotaan aluksi matkailun yleisiä suuntaviivoja ja myyntiorganisaatiota ja paketoidaan tuotteita, jotta niitä voidaan myydä ryhmille. Kotimaisille ryhmille kohteita on jo nyt koottu yksiin kansiin.
Eri toimijoiden määrittely on tärkeällä sijalla ja hanke tulee järjestämään laajoja työpajoja, jotta mahdollisimman monen ääni saadaan kuuluviin. – Haluamme mukaan kaikki, jotka edes ohuesti liittyvät matkailuun, ovatpa nämä alan yrittäjiä tai vaikka oppilaitoksia tai yhdistyksiä.
Kun toimijaroolit siitä, mitä kukakin tekee ja tarjoaa, on selvitetty, niin toisena tavoitteena tulee kansainvälinen markkinointistrategia ja konkreettisen kansainvälisen markkinoinninoppaan luominen.
– Matkailun kehittäminen on hidasta työtä, kyse on maratonista, jossa onnistuminen on monesta asiasta kiinni, Laitila sanoo. – Konkreettista tulosta alkaa tulla vasta useamman vuoden jälkeen, mutta varmaa on se, että ensin pitää olla tuotteet, sitten tulevat matkailijat.
– Täällä kaiken pitää olla valmista, jotta voimme tuoda matkailijoita. Etenkin kansainvälisellä puolella uutta yritystä ei ole luvassa, jos alussa epäonnistutaan.
Tuula Jokiaho
