Eteläpohjalaiset yritykset tuovat esille selkeän tarpeen rekrytoida työntekijöitä sekä hankkia lisää osaamista lähivuosina.
Tiedot perustuvat Etelä-Pohjanmaan osaamisbarometri 2024-kyselytutkimukseen, joka toteutettiin loppusyksyn 2024 ja tammikuun alun 2025 aikana.
Osaamisbarometrin toteuttivat yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Sedu. Kysely toteutettiin osana Yliopistokoulutuksen vahvistaminen Etelä-Pohjanmaalla -hanketta, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.
Kyselyyn vastasi yhteensä 94 eteläpohjalaista yritystä eri toimialoilta. Vastanneista yrityksistä 60 prosenttia aikoo rekrytoida työntekijöitä seuraavan kahden vuoden aikana ja 21 prosenttia aikoo rekrytoida ulkomaisia työntekijöitä.
Suuri osa yrityksistä myös kokee tarvitsevansa lisää osaamista. Osaamisen tarpeet ovat hyvin monimuotoisia, mutta eniten lisäosaamisen tarvetta vastaajat näkivät olevan erilaisilla digiosaamisen osaamisalueilla, erityisesti tekoälyosaamisessa, sekä johtamisen ja esimiestyön osaamisalueilla.
Harjoittelijoiden palkkaaminen toimivin rekrytointikanava
Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä noin 80 prosenttia oli viimeisen kolmen vuoden aikana rekrytoinut uusia työntekijöitä. Eteläpohjalaisiin yrityksiin rekrytoidaan edelleen suhteellisen vähän ulkomaalaisia työntekijöitä; ulkomaisia työntekijöitä oli rekrytoinut 24 prosenttia vastanneista yrityksistä.
Rekrytoinneissa yritykset käyttivät monipuolisesti erilaisia tapoja ja medioita. Käytetyimpiä tapoja olivat harjoittelijan tai työelämässä oppijan rekrytointi vakituiseksi työntekijäksi, yrityksen kotisivut ja TE-palveluissa ilmoittaminen. Nämä metodit yritykset arvioivat myös eri rekrytointitavoista toimivimmiksi.
Vastanneista yrityksistä 61 prosenttia ilmoitti onnistuneensa rekrytoimaan yrityksen tarpeita vastaavia työntekijöitä hyvin ja 21 prosenttia erittäin hyvin. Toisaalta 18 prosenttia yrityksistä ilmoitti onnistuneensa rekrytoinneissa huonosti.
Yritysten arvioidessa syitä rekrytoinneissa kohdatuille haasteille, useimmin esille nousivat sopivien hakijoiden puute (54 % yrityksistä), hakijoiden tarvittavan osaamisen puute (52 %) ja riittävän työkokemuksen puute (31 %).
Yrityksillä tarvetta digiosaamisen kehittämisessä
Yli 40 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee olevansa digitalisaatiossa alallaan edelläkävijä ja digitalisaatio on toiminnassa isossa roolissa. Vastaavasti sekä johdon että henkilöstön digiosaamisen tason kokee noin puolet yrityksistä hyväksi tai erinomaiseksi ja 44 prosenttia kohtalaiseksi.
Toisaalta yritykset tunnistivat tarvitsevansa hyvin laajasti lisää osaamista erilaisista digiosaamisen teemoista. Yi puolet yrityksistä tunnisti tarvitsevansa lisää osaamista seuraavista teemoista: Tekoäly ja sen integrointi prosesseihin, tietoturva ja kyberturvallisuus, digitaalinen markkinointi ja sovellukset sekä tuotantoautomaatio ja robotiikka. Myös monista muista digiosaamisen teemoista yli kolmasosa yrityksistä tunnisti olevan tarpeita lisäosaamiselle.
Henkilöstölle tarjottavissa koulutuksissa yritykset arvostavat eniten koulutuksessa saadun osaamisen välitöntä hyödynnettävyyttä ja yrityksen tarpeisiin räätälöityä koulutusta mutta myös sitä, että koulutus herättää uusia ajatuksia ja ideoita.
Toiveena entistä tiiviimpi yhteistyö oppilaitosten kanssa
Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön merkitys alueen kehittämisessä korostuu kyselyn tuloksissa.
Tyypillisimmät yhteistyön muodot yritysten ja oppilaitosten välillä olivat SEAMKin ja Sedun kohdalla yritysten henkilöstön osallistuminen koulutukseen tai työharjoittelija/työelämässä oppija sekä SEAMKin kohdalla lisäksi kausityöntekijän palkkaaminen opiskelijoista ja Sedun kohdalla oppisopimusyhteistyö.
Seinäjoen yliopistokeskuksen ja yritysten välillä tyypillisin yhteistyön muoto oli henkilöstön koulutus tai yritysten osallistuminen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen.
Oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämiselle löytyy runsaasti kannattajia. Noin puolet vastanneista yrityksistä haluaisi saada lisää tietoa yhteistyömahdollisuuksista Seinäjoen yliopistokeskuksen, Sedun ja SEAMKin kanssa.
Enemmän tietoa toivottaisiin erityisesti harjoitteluista ja työelämässä oppimisesta (48 % yrityksistä), jonkun projektin tekemisestä yritykselle (39 %), oppisopimusyhteistyöstä (35 %) ja opinnäytetöistä (30 %). Ylivoimaisesti parhaiten yritykset ovat saaneet tietoa yhteistyöstä oppilaitosten kanssa suorien yhteydenottojen kautta.
– Menestyksekäs yhteistyö vaatii aktiivista vuorovaikutusta, joka useimmiten kannattaa aloittaa pienemmästä yhteisestä tekemisen tavasta. Tämä on kokonaisuudessaan molemminpuolinen oppimisprosessi, minkä lopputulemana parhaimmillaan syntyy pitkälle vietyjä strategisia kumppanuuksia, kertoo Seinäjoen yliopistokeskuksen johtaja Olli-Pekka Viinamäki.
– Seinäjoen yliopistokeskuksen, SEAMKin ja Sedun asiantuntijat tekevät monipuolista yhteistyötä maakunnan yritysten kanssa. Tämä tuore osaamisbarometri osoittaa, että yhteistyötä kannattaa edelleen kehittää ja tiivistää. Tarkoituksena on tuoda oppilaitosten palvelutarjoomaa paremmin ja konkreettisemmin yritysten hyödynnettäväksi, Viinamäki jatkaa.
Kyselyn tausta
Etelä-Pohjanmaan osaamisbarometri 2024 toteutettiin loppusyksystä 2024 ja tammikuun alun 2025 aikana kvantitatiivisena kyselytutkimuksena.
Käytännön toteutus oli verkkokysely, jonka linkin Seinäjoen yliopistokeskus, SEAMK ja Sedu lähettivät sähköpostitse yhteensä runsaalle tuhannelle yhteistyöyritykselleen.
Vastaajista neljä prosenttia oli Alajärveltä, yksi prosentti Vimpelistä ja kaksi prosenttia Soinista. Eniten vastauksia saatiin Seinäjoelta 37 prosenttia, Kauhavalta 14 ja Ähtäristä yhdeksän prosenttia.
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari välitti kyselyn jäsenistölleen ja kysely lähetettiin myös yrittäjien paikallisjärjestöjen puheenjohtajille ja sihteereille. Lisäksi Seinäjoen Opinlakeusmessuilla tammikuussa 2025 tavoiteltiin yrittäjiä vastaamaan kyselyyn. Vastaava edellinen barometri toteutettiin vuonna 2021.
