Eläinten hyvinvointilain mukaan kunnilla tulee olla löytöeläinten tilapäisen hoidon järjestämistä varten talteenottopaikka. Alajärven, Vimpelin ja Lappajärven kunnat ovat tehneet sopimuksen löytöeläinten tilapäisestä hoidosta alajärveläisen HepoKatti Ky:n kanssa.
Alajärven ja Vimpelin osalta sopimus on ollut voimassa jo vuodesta 2017 lähtien ja Lappajärvi tuli mukaan vähän myöhemmin. HepoKatin yrittäjät Minna ja Jussi Latvala ovat ehtineet tänä aikana nähdä, millaisia muutoksia löytöeläinten määrässä ja tilanteessa on tullut.
– Valtaosa löytöeläimistä on aina ollut kissoja. Koiria meille tulee vähän ja usein käy niin, että kun meille kerrotaan kiinni otetusta koirasta, se löytää omistajansa ennen kuin se edes käy täällä, Minna kertoo.
– Kun meille soitetaan löydetystä eläimestä, neuvomme aina ottamaan siitä kuvan ja julkaisemaan sen paikallisessa Facebook -ryhmässä. Etenkin koirat löytävät kotiinsa tällä tavoin nopeasti.
Kun HepoKatissa aloitettiin löytöeläinten hoito, niin kissaongelma näyttäytyi alueella mittavana. Löytölään tuli jopa emokissoja pentuineen. Nyt tilanne on vakiintunut, vaikka vaihtelu on suurta. – Välillä on kuukausi, jolloin meille ei tule yhtään löytöeläintä, sitten niitä on tulossa joka puolelta, Jussi kertoo.
Löytölässä omistajaltaan eksyneitä lemmikkieläimiä pidetään 15 päivän ajan ja sinä aikana sille yritetään etsiä omistajaa. Omistajan löytymistä helpottaa, jos eläin on sirutettu ja siru on rekisteröity niin, että omistajan tiedot löytyvät.
Kun 15 vuorokautta eläimen löytymisestä on kulunut ja jos yrityksistä huolimatta omistajaa ei ole löytynyt, niin HepoKatti luovuttaa kissan vapaaehtoisjärjestö Alajärven Tassutiimille.
Tämä on toimiva systeemi, sillä HepoKatin kautta yhtään eläintä ei luovuteta uudelle omistajalle. Tassutiimillä on omat tarkat kriteerinsä kissan luovuttamisesta uuteen kotiin ja he vastaavat myös kissan hoidosta HepoKatissa kuluneiden 15 vuorokauden jälkeen.
Populaatioden hoitaminen ei kuulu löytölälle
Kun kunnat tekevät sopimuksen yrittäjän kanssa löytöeläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä, niin kyseessä on omistajaltaan kadonneiden eläinten tilapäinen hoito.
Sen sijaan kissapopulaatiot, jotka asuvat jonkin kiinteistön liepeillä ja ovat selkeästi lähtöisin siitä paikasta, eivät ole löytöeläimiä, joiden hoitaminen kuuluisi löytölälle.
– Kissapopulaatioiden omistaja on yleensä tiedossa. Meille kuuluvat ne lemmikit, joiden omistajaa ei tiedetä.
– Jos saamme kunnalta pyynnön tyhjentää jokin kissapopulaatio, niin tilanne tietysti muuttuu, Jussi huomauttaa.
Yleisesti tällaisista kissapopulaatioista on vastuussa niiden omistaja, ja niistä huolehtivat esimerkiksi alueella toimivat vapaaehtoiset eläinsuojelujärjestöt yhteistyössä populaation lähtökohdan tai omistajan kanssa.
– Siinä missä löytölään eivät kuulu populaatiot, sinne eivät kuulu myöskään ne kissat, joista on harmia naapurille ja joiden omistaja tiedetään. Kissaa ei voi tuoda löytölään vain siksi, että naapuri ”oppisi” ettei päästä kissaansa toisten pihaan, Jussi muistuttaa.
Ilmoita loukutuksesta!
Jos pihalla alkaa pyöriä vieras kissa, jonka omistajaa eivät naapuritkaan tiedä, niin lähtökohtana on, että asukkaat itse loukuttavat kissan ja toimittavat sen löytölään. Latvalat kuitenkin hakevat löytöeläimen silloin, jos eläin on esimerkiksi ikäihmisen luona, jolla ei ole mahdollisuutta itse sitä kuljettaa.
– Loukkuja saa meiltä lainalle, mutta mielellään ne saisi myös palauttaa, naurahtaa Jussi kertoen, että aika monta loukkua on jäänyt hakijoille ja olisi todella kiva, jos ne joskus vielä palautettaisiin.
Loukkua voi lainata myös silloin, jos vaikkapa oma sisäkissa pääsee karkaamaan eikä tule sovinnolla takaisin kotiin.
Latvalat toivovat, että kun loukutusta aletaan tehdä omatoimisesti, niin siitä ilmoitettaisiin heille. – Näin osaamme varautua kissan tuloon ja jos olemme lähdössä johonkin muutamaksi päivää, osaamme ilmoittaa loukuttajalle, että laittavat loukun siksi aikaa kiinni.
Yksi asia, jota Latvalat toivovat on se, että pihoissa kiertävästä kissasta huolestuttaisiin jo ennen kuin tulee 30 asteen pakkaset. – Saamme pakkasjakson tullessa puheluja siitä, että tässä on jo vuoden päivät kulkenut kissa ja nyt se paleltuu tuonne.
– Loukuttaminen ei ole mikään nopea ratkaisu. Jos kissa on ollut kauan omilla teillään, sen loukuttaminen voi vaatia aikaa.
Tästä syystä kissat kannattaisi loukuttaa heti, kun niille ei ole omistajaa löytynyt. Ei kannata odottaa pakkasia tai sitä, että sillä on pennut.
Siruta ja leikkauta kissasi!
Minnalla ja Jussilla on jokaiselle kissan omistajalle toivomus. – Leikkauta ja siruta kissa ja rekisteröi siru niin, että jos se päätyy löytölään, se pääsee takaisin kotiin.
Vierasta pihaan tullutta kissaa ei pitäisi ruokkia tai ottaa sisälle edes säälistä. Kissa alkaa näin kierrellä paikasta toiseen, vaikka se välillä kävisi kotonaankin.
Vaikka kissoja edelleen tulee löytölään muutaman kymmenen kissan vuosivauhdilla, niin selkeää muutosta kissoihin suhtautumiseen on tullut. Tämä näkyy siinä, että harvoin löytölään tuodut kissat ovat enää eläinlääkärin hoidon tarpeessa.
Kissa on saanut omistajiensa silmissä aiempaa suurempaa arvoa myös siksi, että ennen ilmaisista pennuista pyydetään nyt satoja euroja.
Ilmaiseen pentuun tulisikin suhtautua kriittisesti, sillä pentujen hoitamisesta madotuksineen ja rokotuksineen on kuluja. Jos niitä jaellaan ilmaiseksi, niin asioita ei todennäköisesti ole hoidettu kunnolla.
– Kissojen hinnan nousu on hyvä asia, koska silloin niiden ottamista harkitaan. Harva myöskään päästää arvokasta eläintä omillaan kulkemaan.
Jussi vertaa tilannetta koiriin vielä 70- ja 80-luvuilla. Pentuja sai naapurista hakemalla ja kylillä kulki koiria laumoiksi saakka.
Kun kiinnipitovelvollisuus tuli, tilanne alkoi muuttua. Saman muutoksen Jussi uskoo olevan tulossa myös kissojen kohdalla. Jossain vaiheessa laki tulee määräämään kissat pidettäväksi kiinni, ajattelimmepa siitä mitä tahansa.
Tuula Jokiaho
