Evijärvellä on käynnistynyt nelivuotinen projekti, jolla parannetaan järven tilaa monin toimin ja yksissä tuumin.
Lähtösysäyksen antoi Evijärven kunta, joka budjetoi järven kunnostukseen tälle vuodelle 50000 euroa. Aloitteen asiasta teki Markus Kattilakoski. Myös ensi vuoden taloussuunnitelmaan on kirjattu samansuuruinen summa.
Ympäristösihteeri Eeva-Maija Savola kutsui osakaskunnat ensimmäiseen neuvonpitoon helmikuussa ja suunnitteluun ovat osallistuneet myöskin Ähtävänjokirahasto, Aisapari ja Ely-keskus.
Tarkoituksena on sitouttaa kaikki tahot ja toimijat yhdessä järven kunnostukseen ja kunnossapitoon. Projekti on saanut nimen KOHO – Evijärven kunnostus. KOHO-sanan kirjaimet tulevat projektin osa-alueista: kunnostus, opastus, hoito ja osallisuus – ja tavoitteena on pitää haastetta pinnalla kaikin tavoin tulevien vuosien ajan.
Osakaskunnat ovat merkinneet kartalle pahimpia pullonkauloja, jotka estävät veden virtausta ja aiheuttavat umpeenkasvua. Vesikasvillisuutta poistetaan niitoilla, joita suoritetaan sekä omin voimin että ulkopuolisten urakoitsijoiden toimesta heti tulevana kesänä. Ensimmäisenä toimena palkataan toukokuun alusta työntekijä, joka huolehtii toimenpiteiden lupa-asiat ja hankehaut.
Kaiken kaikkiaan on tarkoituksena laittaa kunnan pesämuna poikimaan mahdollisimman moniin toimenpiteisiin yhteistyön ja hankkeistamisen kautta.
Ähtävänjoki on lisäksi päässyt mukaan Suomen EU-historian mittavimpaan LIFE-rahaston hankkeeseen, jonka päätavoitteena on NATURA-2000-ohjelmaan sisältyvän jokiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen.
Evijärvellä Freshabit-hanke koskettaa erityisesti Jokisuunlahtea. Kunnostustoimien lisäksi hankkeessa tehdään luontokartoituksia, joista saadaan päivitettyä perustietoa alueen kaikkinaiseen kehittämiseen.
Yhteistyössä on voimaa
Vesistöalueen kunnostustalkoisiin kutsutaan kaikki seudun asukkaat, mökkiläiset, yhteisöt ja muut toimijat. Sinutkin on kutsuttu – jokainen voi omilla valinnoillaan ja toiminnallaan enemmän tai vähemmän vaikuttaa luonnon ja vesistön hyvinvointiin.
Ähtävänjoki ja järviluonto ovat meidän vahvimmat vetovoimatekijämme. Luonto antaa meille toimeentuloa, asumisviihtyvyyttä ja matkailullista vetovoimaa.
Järviseutu-seuran toteuttama Tervareitti-hanke nosti joen melontaharrastajien suosioon ja uudessa Outdoors-hankkeessa haetaan entistä enemmän alueellista yhteistyötä seudun luontoarvojen esiintuomisessa.
Maataloustuottajat etsivät ratkaisua tulviin
Järviseudun alueen maataloustuottajat kokoontuivat viime viikolla neuvonpitoon Ähtävänjoen säännöstelyn ja tulvasuojelun merkeissä. Kokoonkutsujana oli MTK Evijärvi, ja tilaisuudessa alustivat Tapio Elgbacka ja Jaakko Harju Ähtävänjoen säännöstelytyöryhmästä.
Kun kymmenen vuotta sitten taisteltiin vielä veden vähyydestä, on nyt yhteinen huoli liiasta vedestä. Vaikka juoksutukset ovat huipussa, tahtoo vesi nousta pelloille. Tämä on huono asia sekä viljelijöiden että vesistön kannalta.
Mikäli runsasvetisyys jatkuu, pitäisi maksimijuoksutusten tasoja nostaa. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska lisävirtaama tuo ongelmia Evijärven alapuolisille osille – vesi nousee jokivarrella ranta-asukkaiden rappusille.
Tapio Elgbacka esitti ratkaisuvaihtoehdoksi selvittää, josko Inanlahden perukasta voisi avata lisäuoman tulvahuippujen tasaamiseksi. Kortenevaa ja Lähesniittyä kohden kaivettavan valtaojan virtaamaa säännösteltäisiin Inanlahden päästä padolla. Punnituksia alueella on tehty jo muutamia vuosia sitten, kun asia oli viimeksi esillä.
Inanlahden kannalta läpivirtaus parantaisi veden laatua ja lisävirtaama toisi helpotusta tulvaongelmiin. Järviseudun alueen maataloustuottajat olivat yksimielisiä siitä, että Ely-keskukseen laitetaan toimenpide-ehdotus tulvauoman avaamisesta.
