Viime lauantaina vietettiin marttojen valtakunnallista sienipäivää. Sienipäivänä martta-piirit järjestävät sienineuvontapahtumia koko Suomessa, ja sellainen pidettiin nyt ensimmäistä kertaa Sääksjärvellä.
Tapahtumassa koulutetut sienineuvojat tutustuttavat kansalaisia ruokasieniin, näköislajeihin ja myrkkysieniin. Tavallisesti tarjolla on myös vinkkejä sieniruokien valmistukseen ja sienien säilöntään.
Vimpelin Martta-yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Palmu kertoi, että sieninäyttelyn järjestäminen nähtiin paremmaksi keinoksi tutustuttaa sieniin, kuin esimerkiksi sienikurssit.
– On helpompaa näyttää sienet näin, kuin lähteä metsään etsimään niitä, kertoo Palmu.
Marttojen mukaan tämän kesän sienisato on ollut monin paikoin monipuolinen ja runsas. Herkkutatteja, kantarelleja, rouskuja ja haperoita on löytynyt jo pitkin kesää, samoin kehnäsieniä ja lampaankääpiä on löytynyt runsaasti. Alueellisia eroja tietysti on. Syksyn sienisadon suhteen toiveet ovat korkealla. Vettä on tarpeeksi, ja lämpöä toivottavasti sopivasti.
Sääksjärven Kyläseuran talolla pidettyyn tapahtumaan oli kerätty pöydän täydeltä sieniä. Eri sienilajeja oli esillä nelisenkymmentä. Tapahtuman järjestäjät kertoivat, että sienet kerättiin edellisenä päivänä Kati Pajuojan ja hänen äitinsä ahkeroinnin tuloksena. Sienet olivat edelleen tuoreen näköisiä.
Pajunoja kertoi, että sienitietoa halutaan jakaa, koska ihmiset saattavat jossain määrin pelätä sienien keräämistä ja syömistä. Hän kuitenkin kannustaa opettelemaan sienien tunnistamista. Jokaisella lajikkeella on omat tuntomerkkinsä, joiden perusteella ne voidaan erottaa myrkyllisistä sienistä.
– Kannattaa aloittaa vaikkapa niin, että opettelee kunnolla yhden sienilajin tunnistamisen kerrallaan. Esimerkiksi yksi sieni syksyssä, ehdottaa Pajuoja.
Hän kannustaa sienien poimintaan myös niiden sisältämien ravintoaineiden vuoksi.
– Marjoista saadaan vitamiinit, mutta sienet ovat erinomainen proteiinien ja kivennäisaineiden lähde, hän kertoo.
Finelin tietokannan mukaan esimerkiksi haperoissa on proteiinia lähes kaksi grammaa sataa grammaa kohden, ja monien sienilajien proteiinipitoisuus on moniin kasviksiin verrattuna suurempi.
Ruokavinkkejä
Kati Pajuoja antoi vinkkejä myös siihen, miten sienistä voidaan valmistaa ruokaa.
– Isohaperoa voidaan paistaa sellaisenaan, kun sienestä poistaa lakin päällä olevan kelmun. Tateista taas saa herkullista muhennosta, kun lisää sekaan hieman kermaa ja jauhoja.
– Kalakeittoihin sopii hyvin kehnäsienet. Sienet silputaan vain keiton sekaan, hän kertoo. Kehnäsieniä löytää parhaiten kangasmetsistä.
Pajuojan mukaan sienillä voi myös kätevästi korostaa liharuokien makua.
Sienien säilöntään suositellaan, ettei niitä laitettaisi sellaisenaan pakastimeen. Ennen pakastamista sieniä tulisi hieman lämmittää pannulla. Martta-yhdistyksen mukaan säilönnässä on tärkeää myös nopeus. Rivakka työtahti estää kaikkialla ilmassa olevia pieneliöitä saastuttamasta säilöttäviä tuotteita.
Sienestysvinkkejä
Näyttelyssä oli esillä myös lukuisia erilaisia sieni-kirjoja. Näiden käytön tärkeyttä Pajuoja painottaa.
– Jokaisella sienellä on omat tuntomerkkinsä, ja ominaispiirteensä, kertoo Pajuoja. Sieni-kirjoissa nämä tuntomerkit on kerrottu.
Sieniä määritettäessä tärkeitä tuntomerkkejä ovat sienen kasvupaikka, sienen muoto, lakin ja jalan väri sekä lakin alla olevat heltat, poimut, piikit tai pillistö. Huomiota kannattaa kiinnittää myös sienen rakenteeseen. Se voi olla joko kova, sitkeä tai helposti murtuva. Murtumakohdista saattaa tihkua maitiaisnestettä.
– Jos neste ei ole valkoista, vaan kirkasta, silloin kyseessä on myrkkysieni, täsmentää Pajuoja.
Entä löytääkö sienet vuodesta toiseen samoista paikoista? Pajuoja vastaa, että ei välttämättä. Vaikka hän itse kirjaa sienien löytöpaikat vihkoon, hän ei aina löydä niitä samoista paikoista.
Sienien esiintymiseen vaikuttaa lämpötilojen ja sademäärien lisäksi monet muutkin tekijät. Näitä ovat esimerkiksi metsän ikä, ja sienen symbioosi-kasvien läsnäolo tai niiden puuttuminen.
Sienirihmasto ja kasvin juuret muodostavat yhdessä sienijuuren, jonka kautta sieni saa kasvin tuottamia sokereita. Vastaavasti kasvi saa sieneltä vettä ja ravinteita.
Joona Rannisto
