Alajärvellä ja Lappajärvellä kuultiin painavaa asiaa matkailun alueellisesta ajankohtaistilanteesta ja siitä, mistä kasvua alalle on löydettävissä.
Asiaa valottamassa oli Arja Kortesluoma Etelä-Pohjanmaan matkailu Oy:n Matkailu kansainvälisille portaille -hankkeesta.
Kortesluoman viesti oli yksiselitteinen: matkailu on maailman nopeimmin kasvava toimiala neljän prosentin vauhdilla. Se työllistää ja tuo elinvoimaa alueelleen ja ulkomailla kasvupotentiaali on loputon. Yksi matkailueuro tuo 56 senttiä alueen muille toimialoille.
Kasvu alalla onkin haettava ulkomailta, sillä ei riitä että Suomen sisällä pallottelemme samoja kotimaisia turisteja vuorovuosina yhdelle ja sitten toiselle alueelle.
Kansainvälistyminen saattaa tuntua hurjalta ajatukselta, mutta se on mahdollista niin pienille kuin isommillekin yrityksille. Jos matkailuyrittäjä haluaa lisäeuroja, vaikkapa lisää asukkaita yhteen tai kahteen lomamökkiinsä, niin yksinkertainen, kansainvälinen keino on lähteä mukaan vaikkapa kansainväliseen Booking.com -varausjärjestelmään.
– Työkaluja, joista yrittäjille ja kehittäjille löytyy ohjeita, on valmiina, Kortesluoma sanoi. – Se mitä pitäisi tehdä, on jo selvitetty ja tämän hankkeen aikana on tarkoitus alkaa tehdä jotain.
Etelä-Pohjanmaalla yöpymisten määrä on ollut pienessä kasvussa, mutta suuria kasvulukuja ei ole nähty. valtaosa yöpyjistä on kotimaisia ja ulkomaisista yöpyjistä suurin osa on työmatkalaisia.
Kasvu on haettava ulkomaisista matkailijoista, joiden avulla voidaan nostaa myös hiljaisten kausien matkailijamäärää.
Järviseudulta ei seudullista majoitustilastoa
Viimeinen matkailutulon määrä on laskettu vuonna 2012 ja sen mukaan Järviseudun välitön matkailutulo on ollut 23 miljoonaa euroa, kun koko Etelä-Pohjanmaalla luku on 353 miljoonaa.
Vähittäiskaupan saama matkailutulo on tästä ollut lähes puolet ja huoltamotoiminta mukaan laskien 60 prosenttia.
– Vähittäiskaupalta toivoisikin väkeä ja euroja mukaan silloin, kun tehdään matkailun markkinointiin liittyvää työtä, koska vähittäiskauppa on niin iso hyötyjä, Kortesluoma muistutti.
Matkailun työllistävä vaikutus oli 132 henkilötyövuotta, joka painottui ravitsemus- ja majoitustoimintaan 47 prosenttia.
Järviseudun alueella alan yritykset ovat pieniä ja seudullisia majoitustilastoja ei valitettavasti saada kuukausitasolla. Yhteisiä kehittämistoimia on satunnaisesti ja tarjonta hajanaista. Potentiaalia Kortesluoman mukaan kuitenkin on, Kraatterijärvi, Kivitipun uusi tuleminen, lakeaharju sekä monet muut erikoisuudet.
– Millä erotumme muista? Mikään alue Suomessa ei erotu sillä, että on kaunis luonto, metsää ja järviä, se on koko Suomen markkinointia. Pitää miettiä millä tavalla meidän luontomme tai metsämme on erikoinen? Ja teillähän se erikoisuus jo on: Euroopan ainoa kraatterijärvi!
– Na asiat, joilla alue voi erikoistua, tulee nostaa esille. Kraatterijärvi on erikoisuus, joka on osattava hyödyntää.
Hankkeen avulla pyritäänkin lisäämään alueen yritysten kansainvälistymisvalmiuksia, tietämystä, osaamista ja yritysten kannattavuutta. Sen avulla on pitkällä tähtäimellä tavoite lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää.
– Kartoitamme tällä kierroksella yrittäjiä ja palveluntuottajia, jotka ovat kiinnostuneet kansainvälistymisestä, eli lisäeuroista. Mukaan lähtevät yritykset kartoitetaan siinä, mitä heidän pitää tehdä jotta heillä on valmiudet vastaanottaa kansainvälisiä vieraita ja tarkastetaan tarjolla oleva materiaali.
Kortesluoma toi esille yksinkertaisia, toimivia keinoja kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemiseen ja kannusti rohkeaan kokeiluun.
Tilaisuuksien lopuksi sovittiin, että jatkossa kierretään yrityskohtaisesti niiden yritysten ja palveluntarjoajien luona, jotka ilmoittavat kiinnostuksensa matkailun kansainvälistymiseen.
Yrityskäynneillä kartoitetaan kansainvälistymisen lähtötaso ja kehittämistarpeet ja mietitään keinoja sekä neuvotaan toteutustapoja, miten asioita käytännössä viedään eteenpäin. Molemmissa tilaisuuksissa oli jo mukaan ilmoittautuvia yrityksiä ja palveluntarjoajia.
Tuula Jokiaho
