Suomalaiset arvostavat evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämiä perinteitä.
Valtaosalle suomalaisista kirkon jäsenyydessä motivoi juhlapyhien kristillisen perinteen ja kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttäminen ja ylläpitäminen.
Kirkon tutkimuskeskuksen kyselytutkimuksen mukaan myös virsilauluperinteen vaaliminen on tärkeää lähes kahdelle kolmasosalle suomalaisista.
Ensimmäisenä adventtina seurakunnat ympäri Suomen ottavat käyttöön virsikirjan uuden lisävihkon. Virsikirjan uudistustyössä on pyritty elävöittämään virsiperinnettä ja liittämään kansalle tutuksi tulleita lauluja osaksi virsikirjan kokonaisuutta.
Uusien virsien tarkoituksena on sanoittaa uskoa ja siihen liittyviä kokemuksia uudenlaisella tavalla. Lisävihko korostaa myös seurakunnan yhteisöllisyyttä ja kristinuskon globaaleja näkymiä.
Käytössä oleva vuoden 1986 suomenkielinen virsikirja sisältää 632 ja ruotsinkielinen 585 virttä. Näiden rinnalle suomenkielinen lisävihko tuo nyt 79 ja ruotsinkielinen 147 uutta virttä.
– Virsien ja hengellisten laulujen yhteisöllisyys rakentuu laulamisen ja kuuntelemisen kokemuksista. Tutkimuksissa on havaittu, että laulun merkitys perustuu sen yhteyttä ja jaettuja kokemuksia luovalle vaikutukselle, tutkija Veli-Matti Salminen kertoo.
Kauneimmat joululaulut soivat kaikissa seurakunnissa
Suomalaisten osallistumisaktiivisuus seurakuntien musiikkitilaisuuksiin on pysynyt kuluvalla vuosikymmenellä melko tasaisena. Jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten jälkeen yhteislaulutilaisuudet ja konsertit olivat vuonna 2015 yleisimpiä seurakunnissa järjestettyjä tilaisuuksia.
Seurakunnat järjestivät lähes 15000 musiikkitilaisuutta ja niihin osallistui reilut 1750000 henkilöä.
Kaikki seurakunnat järjestivät Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia ja suurin osa myös kuorokonsertteja, yhteislaulutilaisuuksia ja hengellisen musiikin konsertteja.
Kuorokonsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia järjestävien seurakuntien määrä on kasvanut neljän vuoden aikana huomattavasti. Kuorolaisten määrä on pysytellyt kahdenkymmenen vuoden aikajaksolla yli 30 000:ssa. Vuonna 2015 seurakunnissa toimi yhteensä reilut 2000 kuoroa.
Hengellisellä musiikilla tärkeä paikka suomalaisten elämässä
Gallup Ecclesiastica 2015 -kyselyn mukaan noin kolmannes suomalaisista osallistui vähintään kerran vuodessa kirkkokonsertteihin tai muuhun hengelliseen musiikkitilaisuuteen.
Kirkkokonserteissa kävijät eivät profiloidu erityisen tiukasti uskonnollisiksi. Tutkimuksen mukaan aktiivisimmat kirkkokonsertteihin osallistujat ovat kuitenkin todennäköisemmin kirkon jäseniä, suhtautuvat kirkon läsnäoloon julkisyhteisöissä muita myönteisemmin sekä osallistuvat useammin yleishyödylliseen avustustoimintaan ja yhdistystoimintaan kuin muut.
Hengellisen musiikin kuuntelulla on paikkansa myös yksityisessä uskonnollisessa elämässä. Suomalaisista reilu neljännes sanoi kuuntelevansa hengellistä musiikkia useammin kuin kerran kuussa ja kaikkiaan lähes puolet (48 %) vähintään kerran vuodessa.
Hengellisen musiikin kuuntelu oli yleisempää kuin hengellisten tai uskonnollisten ohjelmien seuraaminen radiosta tai tv:stä, uskontoon liittyvän kirjallisuuden lukeminen tai uskontoa koskevan nettikeskustelun seuraaminen.
Kirkkokonsertteihin ja Kauneimpien joululaulujen kaltaisiin yhteislaulutilaisuuksiin osallistuu merkittävä osa ihmisiä, jotka muuten eivät ole aktiivisia seurakunnan toiminnassa.
