Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät ensi vuonna 0,85 prosenttia. Perustoimeentulotuki siirtyy kunnista Kelaan, ja Suomessa kokeillaan perustuloa.
Ensi vuonna etuuslainsäädännön muutoksia on tulossa muun muassa työttömyysturvaan ja lääkekorvauksiin. Isoimmat muutokset ovat kuitenkin perustoimeentulotuen siirto Kelaan ja perustulokokeilun käynnistyminen.
Seuraavassa käydään läpi kaikki Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan tulevat keskeiset muutokset. Osa muutoksista on hallituksen esityksiä, joita eduskunta ei ole vielä käsitellyt. Kaikkia lakejakaan ei ole vielä vahvistettu. Päivitämme lopulliset tiedot muutoksista Kelan verkkosivuille.
Etuuksien euromäärät muuttuvat
Vuoden alussa lähes kaikkien Kelan etuuksien euromäärät muuttuvat, kun kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 prosenttia vuoden 2016 tasosta.
Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Näitä muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus.
Käytännössä indeksitarkistus pienentää kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia joitakin kymmeniä senttejä päivässä tai enintään alle 10 euroa kuukaudessa. Rintamalisät ja veteraanilisä pysyvät ennallaan.
Vaikka lapsilisien indeksisidonnaisuus poistettiin tämän vuoden alussa, myös niiden määrää pienennetään. Sen sijaan toimeentulotuen perusosa suurenee.
Perustoimeentulotuen hakemukset Kelaan
Perustoimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelan hoidettavaksi 1.1.2017. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukea saa muutoksen jälkeen samoihin menoihin kuin ennenkin.
Kela antaa päätöksen perustoimeentulotuesta 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, jos hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot. Perustoimeentulotuen säännöllinen maksupäivä on kuukauden 1. pankkipäivä. Jos tuen maksu ei ehdi säännölliseen maksupäivään, tuki on asiakkaan tilillä 2 pankkipäivän päästä päätöksestä.
Toimeentulotuen muutos ei koske Ahvenanmaata. Siellä toimeentulotuen hoitaa kokonaisuudessaan kunta.
Työttömyysturvaan runsaasti muutoksia
Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 e/pv.
Peruspäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Niillä työttömillä, joilla on työhistoriaa enintään 3 vuotta, työttömyyspäivärahan enimmäiskesto on jatkossa 300 päivää.
Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto säilyy 500 päivänä sellaisella työttömällä, jonka työssäoloehto on täyttynyt 58 ikävuoden täyttämisen jälkeen ja joka on ollut ehdon täyttyessä työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaikaa pitenee 5 päivästä 7 päivään.
Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalta ei enää makseta kulukorvausta. Koulutusta vailla oleville alle 25-vuotiaille tulee oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. Kulukorvaus on 9 e/pv. Korotettu kulukorvaus on 18 e/pv.
Työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua aktiivitoimenpiteisiin tiukennetaan.
Korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi voi seurata myös sellaisesta palvelun laiminlyönnistä, josta ei ole sovittu TE-toimiston kanssa tehtävässä työllistymissuunnitelmassa.
Jos työtön kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu, hänelle asetetaan 90 päivän karenssi. Karenssi alkaa 30 päivän päästä työstä kieltäytymisestä.
Liikkuvuusavustus korvaa työttömyysetuuteen oikeutetuilla työmarkkinatukena maksettavan matka-avustuksen ja muuttokustannusten korvauksen. Liikkuvuusavustus maksetaan Kelasta. TE-toimistot ovat tähän asti maksaneet muuttokustannusten korvauksen.
Vähintään 2 kuukautta kestävään työsuhteiseen työhön, jossa päivittäinen työmatka työsuhteen alussa kestää keskimäärin yli 3 tuntia (osa-aikatyössä yli 2 tuntia), voidaan maksaa liikkuvuusavustusta. Edellytyksenä on lisäksi se, että työaika on keskimäärin vähintään 18 t/vk. Avustuksen määrä on 32,40 e/pv.
Liikkuvuusavustusta voidaan myöntää 30, 45 tai 60 päivältä työsuhteen kestosta riippuen.
Liikkuvuusavustusta on haettava Kelasta ennen työsuhteen alkamista.
Kaikkia työttömyysturvan liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty.
Perustuloa kokeillaan 2 vuotta
Suomessa toteutetaan ainutlaatuinen perustulokokeilu. Kela vastaa kokeilun toteuttamisesta.
Perustulokokeilun on tarkoitus alkaa 1.1.2017. Kokeilun alkaminen edellyttää kuitenkin vielä lain hyväksymistä.
Kelan toteuttamassa kokeilussa selvitetään, voitaisiinko sosiaaliturvaa muuttaa yksinkertaisemmaksi ja paremmin työhön kannustavaksi. Perustulokokeiluun on valittu satunnaisotannalla 2 000 osallistujaa 25–58-vuotiaiden työttömien joukosta. Kela ilmoittaa osallistujille valinnasta joulukuun lopussa.
Osallistujat saavat perustuloa 560 e/kk. Kokeilun osallistuja voi myös saada sen lisäksi esimerkiksi osan työttömyysturvasta. Perustulo on veroton etuus, eivätkä kokeiluun osallistujan muut tulot vähennä sitä. Jos osallistuja saa kokeilun aikana työpaikan, hän saa sekä palkan että perustulon.
Kokeilu kestää 2 vuotta ja sen aikana seurataan osallistujien työllistymistä. Kokeilusta saadaan arvokasta tietoa siitä, voisiko perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja parantaa työllistymistä.
Yleisessä asumistuessa enimmäisasumismenot ja perusomavastuu kiristyvät hieman
Hallitus on esittänyt, että yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja rajoitetaan.
Rajoitus johtuu valtion talousarvioesityksessä esitetyistä säästötavoitteista, ja sillä pyritään myös kattamaan lisäkustannuksia, jotka koituvat opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Kuntaryhmissä 1 ja 2 sovellettaisiin vuonna 2017 samoja enimmäisasumismenoja kuin vuonna 2016. Kuntaryhmissä 3 ja 4 enimmäisasumismenoja alennettaisiin 5 prosentilla.
Erikseen maksettavina vesimaksuna ja lämmityskustannuksina hyväksyttäisiin sama määrä kuin tänä vuonna.
Kansaneläkeindeksin leikkaaminen 0,85 prosentilla tarkoittaa yleisessä asumistuessa sitä, että tuen perusomavastuu kiristyy. Hakijan tulojen tulee olla hieman pienemmät kuin tänä vuonna, jotta hänellä olisi oikeus täysimääräiseen asumistukeen.
Vuonna 2017 täysimääräiseen tukeen oikeuttaa 597 euron kuukausitulo lisättynä 99 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 221 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden. Lisätietoa asumistuen perusomavastuusta.
Lääkekorvauksista säästetään, mutta vuosiomavastuu pienenee
Vuonna 2017 voimaan tulevista lääkesäästöistä monet liittyvät Kelan lääkekorvauksiin.
Esimerkiksi diabeteslääkkeet siirretään alempaan 65 % erityiskorvausluokkaan, johon kuuluu myös sepelvaltimo- tai verenpainetautilääkkeitä. Insuliinivalmisteet kuitenkin korvataan ylemmässä erityiskorvausluokassa (100 %) kuten ennenkin.
Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto kuitenkin pienenee. Vuonna 2017 se on 605,13 euroa kalenterivuodessa (610,37 euroa vuonna 2016). Jos vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun.
Jos lääke on erityisen kallis, Kela korvaa jatkossa kerralla enintään 1 kuukauden hoitoaikaa vastaavan lääkemäärän nykyisen 3 kuukauden määrän sijaan. Erityisen kalliiksi katsotaan lääkkeet, joiden yhden pakkauksen arvonlisäverollinen vähittäishinta on yli 1000 euroa.
Kaikkiin korvattaviin valmisteisiin tulee toimitusväli. Jatkossa korvausta voi saada uudesta lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen erästä sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty lähes kokonaan lääkkeen määrääjän antaman ohjeen mukaisesti.
Esimerkiksi uudesta erästä voi saada korvausta aikaisintaan 3 viikkoa ennen edellisen erän loppumista, jos valmistetta on edellisellä kerralla ostettu 3 kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Toimitusväli on vastaavasti lyhyempi, jos valmistetta on ostettu pienemmissä erissä.
Lääkereseptien voimassaoloaika muuttuu nykyisestä 1 vuodesta 2 vuoteen.
Muutokset ovat osa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa, jossa tavoitteena on saada 150 milj. euron lääkekorvaussäästöt vuodesta 2017 alkaen.
Sairauspäivärahan laskusääntö muuttuu
Sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan vähimmäismäärät pienenevät 23,93 eurosta 23,73 euroon päivältä.
Työtuloihin perustuvan sairauspäivärahan laskusääntö muuttuu 1.1.2017 alkaen siten, että sairauspäiväraha on 70 % päiväansiosta 30350 euron vuosityötuloon asti. Yli 30350 euron vuosityötulosta korvausaste laskee 20 prosenttiin. Muutos ei koske erityishoitorahaa tai vanhempainpäivärahoja.
Uusi laskusääntö koskee vain 31.12.2016 jälkeen alkavia uusia sairauspäivärahakausia. Muutos liittyy julkisen talouden säästötoimiin, joiden kautta hallitus pyrkii säästämään 22 miljoonaa euroa.
Tartuntatautipäiväraha yksinkertaistuu
Eduskunta on marraskuussa hyväksynyt uuden tartuntatautilain. Lakia ei ole vielä vahvistettu. Lain voimaantulon ajankohta varmistuu lain vahvistamisen yhteydessä.
Tartuntatautilain kokonaisuudistuksen yhteydessä ansionmenetyksen korvaamista koskevia säännöksiä selkeytetään. Voimassa olevasta laista poiketen ansionmenetyksen korvaamiseksi maksetaan vain yhtä etuutta, tartuntatautipäivärahaa, joka kattaa nykyisen päivärahan ja ansionmenetyskorvauksen.
Omaishoitajien ja ammatilliseen kuntoutukseen muutoksia
Kelan omaishoitajien kuntoutuskursseille ja parikursseille voivat vuodesta 2017 alkaen osallistua myös lasten ja nuorten omaishoitajat.
Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus korvaa 1.1.2017 alkaen työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kuntoutuja tarvitsee sairautensa ja kokonaistilanteensa takia yksilöllistä tukea työtehtävän, ammattialan tai opiskelualan valintaan tai työllistymiseen.
Nuorten ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan vähimmäismäärä takuueläkkeen tasolle
Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen aikainen vähimmäismäärä korotetaan takuueläkkeen tasolle. Korotettava vähimmäismäärä on 30,41 euroa päivässä vuonna 2017.
Muussa kuntoutuksessa kuntoutusrahan vähimmäismäärä pienenee 23,93 eurosta 23,73 euroon ja työtuloihin perustuvan kuntoutusrahan laskusääntö muuttuu. Kuntoutusraha on 70 % päiväansiosta 30 350 euron vuosityötuloon asti. Yli 30 350 euron vuosityötulosta korvausaste laskee 20 %:iin. Muihin kuntoutusrahan määräytymisperusteisiin ei tule muutoksia.
Muita muutoksia kuntoutusrahaan
Kuntoutusrahaa voidaan jatkossa myöntää myös yleissivistävään peruskoulutukseen, kun se myönnetään ammatillisena kuntoutuksena henkilölle, jolta puuttuu ammatillinen tutkinto. Yleissivistävää peruskoulutusta ovat peruskoulu-, lukio- ja kansanopisto-opinnot.
Lakimuutoksilla halutaan parantaa nuorten ja työelämään kiinnittymättömien kuntoutujien toimeentuloturvaa ja kannustaa aktiiviseen kuntoutukseen.
Kaikki sairausvakuutusmaksut muuttuvat
Kaikki sairausvakuutusmaksut muuttuvat osana työmarkkinaosapuolten kilpailukykysopimusta.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu muuttuu sairausvakuutusmaksuksi ja on 1,08 % vuonna 2017 maksettavista palkoista (2,12 % vuonna 2016). Näin työnantajan maksu pienenee 0,94 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2017 Suomessa vakuutetun palkansaajan päivärahamaksu on 1,58 % palkasta (0,82 % vuonna 2016). MYEL- yrittäjillä päivärahamaksu on niin ikään 1,58 % työtulosta.
YEL-vakuutetut yrittäjät maksavat päivärahamaksun lisäksi lisärahoitusosuuden 0,06 % eli yhteensä 1,64 % (vuonna 2016 yhteensä 0,95 %).
Palkansaajat ja yrittäjät eivät maksa sairaanhoitomaksua vuonna 2017 (1,3 % vuonna 2016).
Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu on 1,45 % (vuonna 2016 1,47 %), joka sisältyy ennakonpidätykseen.
Vammaistuet pienenevät jonkin verran
Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki pienenevät vuodenvaihteessa 0,85 %. Tuen uusi määrä on 0,50–3,60 euroa edellisvuotta pienempi.
Vammaistuen uudet määrät ovat seuraavat: perusvammaistuki 92,14 e/kk, korotettu vammaistuki 215 e/kk ja ylin vammaistuki 416,91 e/kk.
Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat seuraavat: perushoitotuki 61,71 e/kk, korotettu hoitotuki 153,63 e/kk ja ylin hoitotuki 324,85 e/kk.
Veteraanilisä pysyy ennallaan.
Työterveyshuollon korvaukset ja laskennalliset enimmäismäärät muuttuvat
Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Tilikaudelta 2016 maksettavien korvauksien työntekijäkohtainen enimmäismäärä suurenee noin 0,8 %. Myös yrittäjäkohtainen enimmäismäärä suurenee noin 0,8 %.
Tilikaudesta 2016 alkaen työnantajan työterveyshuollon korvausten edellytyksenä on, että työpaikalla on tehty työpaikkaselvitys. Sama koskee yrittäjiä vuodesta 2017 alkaen.
Ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluja (korvausluokka I) voidaan korvata työterveyshuollon kustannuksina vuoden 2017 alusta. Työpaikkaselvitykset pitää tehdä käymällä työpaikalla.
Etäpalveluna annettuja työterveyshuollon sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluja on korvattu työterveyshuollon kustannuksina maaliskuusta 2016 alkaen.
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka mukaan työnantajat olisivat tietyin edellytyksin velvollisia järjestämään irtisanotuille työntekijöille työterveyshuoltoa jopa 6 kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä. Työnantajalla olisi oikeus saada tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Esitys on osa kilpailukykysopimuksen muutosturvaa.
Opintotukeen ja opiskelijoiden asumisen tukemiseen muutoksia
Lapin, Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopiston opiskelijoiden opintotukihakemukset ratkaistaan 1.1.2017 alkaen Kelassa. Aikaisemmin ratkaisut on tehty yliopiston opintotukilautakunnassa. Muutos ei edellytä opiskelijalta toimenpiteitä.
Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan taso yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk). Opintolainan valtiontakauksen määriä korotetaan, jolloin opintotuen (opintoraha ja opintolaina) kokonaismäärä kasvaa.
Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin ulkomailla opiskelevia sekä kansan- ja urheiluopistojen maksullisella linjalla opiskelevia ja opiston asuntolassa asuvia lukuun ottamatta.
Opintotukeen tulee myös muita muutoksia, esimerkiksi korkeakouluopintoihin myönnettävää tukiaikaa lyhennetään.
Eduskunta on hyväksynyt lait. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2017.
Indeksimuutoksia perhe-etuuksiin
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna 0,85 %. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 23,93 eurosta 23,73 euroon. Kela muuttaa maksussa olevat päivärahat automaattisesti.
Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä osittainen ja joustava hoitoraha pienenevät vuoden 2017 alussa 0,85 %. Kela muuttaa maksussa olevat lastenhoidon tuet automaattisesti.
Lapsilisät pienenevät 0,91 %. Lapsilisän määrät vuonna 2017 ovat yhdestä lapsesta 94,88 euroa, toisesta lapsesta 104,84 euroa, kolmannesta lapsesta 133,79 euroa, neljännestä lapsesta 153,24 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 172,69 euroa. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta.
Elatustuen ja elatusavun määrät nousevat 0,47 % ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin nousuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta jokaisesta lapsesta 155,50 e/kk. Kela muuttaa maksussa olevan elatustuen automaattisesti.
Muutoksia sateenkaariperheiden etuuksiin
Eduskunta on hyväksynyt sosiaaliturvalakeja koskevat muutokset, joiden vuoksi tasa-arvoinen avioliitto vaikuttaa myös sateenkaariperheiden perhe-etuuksiin. Maaliskuusta 2017 alkaen samaa sukupuolta oleva puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa lastenhoidon tukien ja lapsilisän määrään ja myöntämisperusteisiin.
Lisäksi lapsen äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla on jatkossa oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein kuin lapsen äidin miespuolisella avio- tai avopuolisolla. Uusia säännöksiä sovelletaan, jos lapsesta maksettava vanhempainpäivärahakausi on alkanut 1.3.2017 tai sen jälkeen.
Lapsen hoidosta vastaavalla isällä on jatkossa oikeus isyys- ja vanhempainrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa. Isän oikeus vanhempainrahaan alkaa ajankohdasta, jona isä ottaa lapsen hoitoonsa.
Jos isä ottaa lapsen hoitoonsa jo äitiysrahakaudella, isällä on oikeus vanhempainrahaan jo äitiysrahakauden aikana. Isää koskevia uusia säännöksiä sovelletaan, jos isä on ottanut lapsen hoitoonsa 1.3.2017 tai sen jälkeen.
Jatkossa elatustukea ei saa tilanteessa, jossa avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle maksetaan elatustukea isyyden vahvistamatta jättämisen vuoksi, vaikka lapsella tosiasiassa on kaksi elatusvelvollista vanhempaa.
Tasa-arvoinen avioliitto muuttaa myös avoliiton käsitteen
Eduskunta on hyväksynyt sosiaaliturvalakeihin muutoksia, jotka liittyvät välillisesti tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. maaliskuuta 2017 samaan aikaan tasa-arvoisen avioliittolain kanssa.
Avioliittolain muutoksen myötä myös samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton. Samalla myös avoliiton käsite muuttuu.
Jatkossa samaa sukupuolta oleva avio- tai avopuoliso puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa muun muassa seuraavien etuuksien myöntämisperusteisiin tai määrään:
lastenhoidon tuet
lapsilisä
opintotuen asumislisä
yleinen asumistuki
eläkkeensaajan asumistuki
kansaneläke
lapsikorotus (eläkkeissä ja työttömyysturvassa).
Uusi perhevapaakorvaus työnantajille
Sairausvakuutuslain muutos tuo työnantajille perhevapaakorvauksen, joka on kokonaan uusi etuus.
Perhevapaakorvaus on 2 500 euron kertakorvaus työnantajalle, jonka työntekijä on äitiysvapaalla tai adoption perusteella vanhempainvapaalla adoptio ja joka on velvollinen maksamaan vapaan ajalta palkkaa.
Työnantajan on täytynyt maksaa palkkaa vähintään 1 kuukauden ajalta. Perhevapaakorvausta on haettava 6 kuukauden kuluessa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2017.
Indeksiin sidotut eläkkeet pienenevät
Eduskunnan hyväksymä 0,85 % leikkaus on pysyvä. Muutokset eläkkeisiin tehdään automaattisesti. Rintamalisä ja veteraanilisä eivät kuitenkaan pienene.
Vuonna 2017 yksin asuvan kansaneläke on 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävän 557,79 e/kk. Takuueläkkeen kuukausittainen täysi määrä pienenee nykyisestä 766,85 eurosta 760,26 euroon.
Myös Kelan maksamat perhe-eläkkeet pienenevät. Lesken alkueläke on 324,33 euroa ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 euroa. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,69 euroa.
Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 21,93 e/kk.
Uusi tukimuoto: eläketuki
Hallitus esittää 60 vuotta täyttäneille pitkäaikaistyöttömille uutta, kertaluonteista tukimuotoa, joka tulisi voimaan kesäkuussa. Eläketuki on takuueläkkeen suuruinen. Se on tarkoitettu 60 vuotta täyttäneille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville pitkäaikaistyöttömille.
Eläketuki on eläkemäinen etuus, sillä sen saaja voi saada Kelasta myös muita eläkeläisen tukia, kuten eläkkeensaajan asumistukea tai eläkettä saavan hoitotukea.
Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkkeensaajan asumistuessa sovelletaan vuonna 2017 samoja lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä kuin vuosina 2015 ja 2016.
Kuitenkin esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen perusomavastuu, lisäomavastuun rajat ja omaisuusrajat muuttuvat, sillä ne on sidottu kansaneläkeindeksiin.
Eläkkeensaajana töissä
Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2017 ansaita enintään 737,45 e/kk. Se on yläraja, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Esimerkiksi yrittäjillä otetaan huomioon palkkatulojen lisäksi yrittäjän eläkelain mukainen työtulo.
Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Yleensä tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy. Vuonna 2017 ansioraja on siis 6,39 e/kk pienempi kuin vuonna 2016.
Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat kuitenkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen.
