Alajärvellä vietettiin tiistaina CLT Finland Oy:n Hoiskon uuden CLT -tehtaan avajaisia positiivisissa tunnelmissa.
Tehtaan viralliseksi avaajaksi paikalle saapui maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka kiinnostuksella tutustui tehdasympäristöön ennen nauhan leikkaamista.
Avaussanat lausunut toimitusjohtaja Markku Herrala kiitti eri osapuolia siitä, että tehtaan kanssa on päästy tähän pisteeseen.
Hän totesi hankkeessa mukana olevien sitoutumisen siihen sataprosenttiseksi.
Hallituksen puheenjohtaja Jukka Peltokangas puolestaan valotti alueen historiaa aina vuoteen 1910, jolloin sinne perustettiin ensimmäinen saha ja jauhomylly.
Peltokangas itsekin oli ollut sahalla ensimmäistä kertaa kesätöissä jo 1978 vain 15 -vuotiaana.
Vastaavat omakohtaiset siteen alueeseen on useimmilla osakkailla.
80 -luvulla alueella kehitettiin lamellihirsi, jonka menestys jatkuu edelleen. Myös puunliimaustekniikkaa on Hoiskossa alettu kokeilemaan jo 80 -luvulla. – Liimaustekniikan ja puun tuntemisen taito Hoisko CLT:llä onkin vuosien työn tulos, Peltokangas sanoi.
– Meillä tekijöillä on kova halu ja intohimo tähän asiaan, joten tämä tarina tulee jatkumaan vielä pitkään.
Biotalouden kärkimaaksi
Juhlapuheessaan ministeri Kimmo Tiilikainen pureutui satavuotiaan Suomen tilanteeseen todeten, että monen vuoden taantuma näyttäisi jääneen taakse ja edessä on varovainen nousu.
– Biotalous on tässä nousussa yksi avaintekijä. Hallituksen strategiana on, että Suomi on biotalouden kärkimaa. Monessa suhteessa sitä olemmekin, onhan metsiämme kasvatettu jo kauan kestävällä tavalla. Meillä on monia maailmanluokan yrityksiä metsäteollisuudessa ja uusia tehtaita suunnitellaan, rakennetaan ja vanhoja laajennetaan.
Tiilikainen kuitenkin muistutti, ettei se riitä että teemme asiat kuten ennenkin. – Puuta pitää käyttää uudella tavalla, uusiin kohtaisiin.
Ministeri hämmästeli sitä, miksi Suomessa pitää puhua puusta rakentamisesta uutena asiana? – Pientaloista 75-80 prosenttia on puusta. Kerrostaloista sen sijaan vain pieni osa on puurunkoisia eikä puupintaa ole näkyvissä.
– Ero ei johdu siitä, että omakotitalossa asukas saa valita rakennusmateriaalin, kerrostalossa taas ei! Toinen puoli on julkinen rakentaminen, puu on kouluissa ja päiväkodeissa vielä harvinainen materiaali, mutta toivottavasti tämä muuttuu, Tiilikainen sanoi kiitellen Alajärven ratkaisua rakentaa uusi päiväkoti hirrestä.
Tiilikainen kuvailikin, että Alajärvellä nähdään kuin pienoiskoossa se käänne, jota Suomessa parhaillaan eletään. Täällä yrittäjien ja kaupungin yhteistyöllä on otettu niskalenkki vaikeuksista ja satsattu uuteen. Tästä uusi CLT -tehdas on mainio esimerkki.
Puurakentamisen esteistä ministeri toi mukavia uutisia kertoen, säädösmutoksilla puu tuodaan samalle viivalle muiden rakennusmateriaalien kanssa. – Ensi vuoden alussa poistuvat säädökset, jotka ovat rajoittaneet puurakentamista juurikin esimerkiksi kerrostalojen kohdalla.
– Toivon, että keväällä valittavat valtuustot tekevät linjauksen kestävän ja ilmastoystävällisen rakentamisen puolesta. Sitä kautta puu saadaan mukaan myös julkiseen rakentamiseen entistä paremmin. Puunkäytön lisääminen rakentamisessa on aina ympäristöteko.
Paikallisesti tuotettua puuta kannattaa hyödyntää
Kaupungin tervehdyksessä kaupunginjohtaja Vesa Koivunen palasi vuoteen 2013, jolloin Honkarakenne päätti keskittää toimintonsa Karstulaan ja samaan aikaan tuli tieto paikkakunnalla toimineen sahan vaikeuksista ja toiminnan loppumisesta.
Alajärvi menetti hetkessä kaksi isoa toimijaa. Asiaa ei jääty suremaan, vaan alettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa etsimään korvaavaa toimintaa ja jo silloin CLT -tehdas nousi esille.
– Tämä tehdas onkin hyvä esimerkki siitä, mitä laajalla yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Kuitenkin toteutuakseen asia vaatii ne ihmiset, jotka ovat valmiit ottamaan yrittäjän riskin, Koivunen kiitti ja toivoi, että tehdas saisi pian ympärilleen muitakin toimijoita.
Hoiskon koulun oppilaiden musiikkiesityksen jälkeen kuultiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolaa, jonka mukaan lähipuuta kannattaa hyödyntää rakentamisessa sekä ilmaston että talouden
näkökulmasta.
– Sahatavaraa viedään historiallisen paljon, mutta kotimaisen puun käyttö on romahtanut.
– Selitys löytyy rakentamisesta ja kaavoituksesta. Omakotitaloja rakennetaan vain kolmannes 2000-luvun alun lukemista. 85 prosenttia omakotitaloista on puurakenteisia ja kerrostaloista vain viisi prosenttia.
– Tänään vihittävällä CLT-linjastolla pystytään toivottavasti muuttamaan tätä kehityssuuntaa. Uskon, että kun nyt kotimaista materiaalia alkaa olla tarjolla, talorakentamisen tuotekehityksessä otetaan harppauksia sekä massiivipuisten kerrostalojen että omakotitalojen osalta, totesi Tiirola.
Puurakentamisesta puhutaan ilmastonmuutoksen hillinnässä Tiirolan mukaan liian vähän.
– Ohjaamalla rakentamista massiivipuurakenteita kohti voitaisiin saavuttaa iso osa EU:lle asetetuista päästövähennystavoitteista.
– Puuta meillä riittää: vaikka kaikki Suomen kerrostalot rakennettaisiin CLT-elementeistä, niiden valmistukseen tarvittava puumäärä kasvaisi Suomen metsiin noin 14 tunnissa.
– Metsänhoitoyhdistys Suomenselän mukanaolo uudessa tehtaassa on hyvä esimerkki uudenlaisesta metsänomistajien edunvalvonnasta, jossa puulle synnytetään uutta, korkean jalostusarvon kysyntää. Tämä voi olla jopa päänavaus ja esimerkki koko muulle metsänhoitoyhdistyskentälle.
– Paikallisesti tuotettua puuta kannattaa hyödyntää, se on viisasta elinkeinopolitiikkaa, kuntataloudessa puurakentaminen hyödyntää paikallistaloutta raaka-aineen hankinnasta lähtien. Julkisissa rakennushankkeissa raha kannattaa pistää kiertämään aluetalouteen, Tiirola muistuttaa.
Tuula Jokiaho
