Suurpetohavainnoista toivotaan aktiivisempaa otetta kansalaisilta.
Petoyhteyshenkilö Heikki Lehisalo toivoo, että ihmiset ottaisivat heti yhteyttä metsästysseurojen petoyhteyshenkilöihin, kun kohtaavat pedon tai näkee mahdollisen petoeläimen jäljen.
-Tassuhavaintojärjestelmän perusteella myönnetään kannanhoidolliset kaatoluvat petoeläimille. Vaikka miljoona ihmistä olisi nähnyt pedon, mutta siitä ei ilmoiteta petoyhdyshenkilölle, se jää merkitsemättä. Havainnothan eivät itsessään kerro suurpetojen lukumääriä.
Samasta yksilöstä voidaan tehdä runsaasti havaintoja, mutta silti havaintojen kohteena on vain yksi yksilö. Toisaalta, jos joltain alueelta ei tule havaintoja, se ei vielä tarkoita, ettei siellä silti voisi olla suurpetoja, kertoo Lehisalo.
Petoyhdyshenkilö kirjaa havainnon Tassujärjestelmään. Petoyhdyshenkilöitä on maassamme noin 2 000.
Havaintoja käytetään moneen asiaan, sekä uusia että myös vanhoja havaintoja. Esimerkiksi yliopistot käyttävät havaintotietoja tutkimuksissaan.
Luonnonvarakeskus, Luke, taas käyttää tietoja suurpetokantojen ja suurpetojen levittäytymisen arviointiin. Ne ovat usein tutkimuksen lähtökohta, johon kaikki muu saatavilla oleva tieto lisätään.
Lehisalon mukaan suurpedoista karhulla oli ennen lisääntyvän kasvukannan alueella, mutta nyt se on levinnyt laajemmalle alueelle. Sudesta on yksittäisiä havaintoja, samoin kuin ilveksestä ja ahmasta.
– Ehkä karhujen määrä on kasvanut, mutta aluekin on laajentunut. Karhu on arvokas riistaeläin, joka saa luonnossa elääkin. Viime vuosien taajamien havainnoista ei ole nyt tullut merkkejä.
– Kahden vuoden takainen kesä oli kiireinen, kun häirikkökarhut pitivät liikkeellä erityisesti Soinin alueella. Nämä petoyhdysasiat ovat valtakunnallisia asioita ja tarkalla havaintojärjestelmällä sekä kansalaisten yhteistyöllä suurpetojen kanta saadaan pidettyä sopivana, kertoo Lehtimäki-Soinin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja.
Rami Puro
