Alajärven Luoma-ahon koululla vietettiin lauantaina kaikille avointa perinnepäivää. Sen järjestelyistä vastasi Luoma-ahon kyläyhdistys. Mukana yhteistyössä olivat myös Luoma-ahon koulu, Luoma-ahon seniorit ja Neuvosen tila.
Perinnepäivässä oli mahdollisuus päästä kokemaan sadan vuoden takaista elämää Luoma-aholla. Tapahtuma oli eri sukupolvien kohtaaminen lapsista kylän senioreihin saakka.
Luokassa pidettiin vanhan ajan oppitunti ja Maiju Viitaniemi kertoi lapsille minkälaista koulunkäynti menneinä vuosina oli. Oppilaat olivat pukeutuneet vanhan ajan vaatteisiin. Kuudesluokkalainen Ronja Heikkilä kertoi oppineensa Viitaniemeltä, että ennen koulussa oli paljon kovempi kuri.
Lisäksi kouluun tultiin myös lauantaisin. Eroa nykypäivään oli myös siinä, että kotoa piti tuoda eväät mukana. – Kertotauluissa mentiin jonoon, ja opettaja kyseli ja piti nopsasti vastata, Ronja vertasi aiempaa matematiikan opettelua nykypäivään. Vaikka kertotaulua opetellaan nytkin, hänestä tapa on toisenlainen. Ronja sanoikin, että on mukavampi käydä nykypäivän koulua.
Viitaniemi kertoi, että aikanaan saatiin kerran vuodessa paketti Amerikasta, josta lapsetkin saivat jotain. Hän kertoi itse saaneensa nykyään niin yleisiä appelsiineja, joita silloin opeteltiin syömään.
Oppitunnin päättyessä puhe kääntyi sotavuosiin. – Elämä oli vaatimatonta ja Suomi kärsi paljon sotavuosista, Viitaniemi totesi lapsille. – On hyvä, että kunnioitamme niitä, jotka ovat meille itsenäisyyden hankkineet.
Perinnepäivässä nähtiin myös villasukan matka lampaan keritsimisestä asti. Sirkka Rajala karstasi lampaanvillaa, joka rukilla kehrättiin langaksi. – Villaa karstataan niin kauan, että säikeet on samaan suuntaan eikä siinä saa olla möykkyjä, Rajala kertoi. Karstat olivat hänen omansa ja rukki löytyi Kati Neuvoselta. – Vielä taloista löytyy näitä värkkejä, Rajala sanoi.
Aana Vainion avustuksella langat värjättiin perinteisillä menetelmillä. Isoissa emalipadoissa nuotiovalkean päällä porisi käpyjä ja pihlajanlehtiä. Värjäykseen voi kokeilla melkein mitä vaan runsaasti saatavilla olevaa kasvia.
Lopputulos riippuu niin värjäykseen käytettävästä kasvista kuin langan alkuperäisestä väristäkin. Kun samaan pataan laitettiin sekä harmaata että valkoista lankaa, saatiin erisävyisiä lankoja samasta väriaineesta huolimatta.
Kävijät ihastelivat värjättyjä lankoja miten ainutlaatuisia niistä tulikaan. Samalla todettiin, että kyllä se on lanka ennen ollut lujassa. Vaiheita oli monia ja langan tekeminen vei aikaa.
Koulun liikuntasalin seinille oli aseteltu jopa sata vuotta vanhoja opetustauluja. Myös vanhoja työkaluja oli laitettu esille arvuuteltavaksi mitä ne kaikki oikein olivatkaan.
Satavuotiasta Suomea juhlistettiin istuttamalla koulun pihaan Tulevaisuuden kuusi. Luoma-ahon seniorit keittivät nokipannukahvit ja riisipuuroa.
Perinnepäivä oli osa Luomatie 100 -tapahtumakokonaisuutta ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtumalle on myönnetty Aisaparin Leader-rahoitusta.
Jaana Koivukoski
