Lehtimäki-seminaarissa tänään lauantaina luotiin silmäys Lehtimäen historiaan. Esitykset vastasivat kysymykseen, mitä Lehtimäellä on tapahtunut vuosituhansien saatossa.
Lopuksi pohdittiin myös Lehtimäen tulevaisuutta ennustaen kylän näkymiä sote- ja maakuntauudistuksen pyörteissä.
Heikki Honkola oli koostanut videoklippejä vuosituhansien takaa.
Niiden avulla edettiin tulivuorista jääkauteen, josta jälkimmäistä on kiittäminen myös Valkealammen hiihtomaastoista. Esihistoriallisella ajalla Lehtimäellä vallitsi pitkään kivikautistyyppinen kulttuuri.
Lehtimäki sijaitsee niin sisämaassa, että se palveli lähinnä muiden alueiden metsästysmaana. Pysyvää asutusta tuli vasta 1500-luvulla.
Ensimmäiset tunnetut asukkaat viittaavat savolaistaustaan. Honkola päätti esityksensä Isovihan aikaan, jolloin venäläiset kasakat aiheuttivat Lehtimäenkin alueella pelkoa.
Soinista kotoisin olevan Kalervo Rinteen sukujuuret ja puoliso Helka ovat Lehtimäeltä. Hän pohti esityksessään onko Lehtimäkeen kohdistuneeseen vähättelevään suhtautumiseen ollut ja onko yhä aihetta.
Hän kertoi sata vuotta vanhojen lehtijuttujen avulla tarinan seurakunnalle lahjoitetusta urkuharmonista, jonka vastaanottaminen olisi lähes tuplannut lukkarin vuosipalkan.
Seurakunta ei halunnut ottaa lahjaa vastaan, mutta toisin kävi. Kun urkuharmoni väkisin saatiin, päätettiin ettei sitä ainakaan soiteta. Urkuharmoni päätyi tapulin luokse pahasti rikottuna. Tarina päätyi jopa Helsingin Sanomien etusivulle.
Rinne on tehnyt sukututkimusta puolisonsa suvuista Puskalasta ja Silvosesta. Hänen tutkimuksissaan on selvinnyt, että alueella oltiin aikanaan hyvin köyhiä toisiin pitäjiin verrattuna. Sivistystäkään ei haluttu ottaa vastaan helpolla.
Rinne kuitenkin nosti esille myös useita menestyksekkäitä lehtimäkeläisiä. Kylästä on ponnistettu niin politiikkaan, yritysjohtoon, merkittäviin opetustehtäviin kuin taiteilijoiksikin.
– Ei ole syytä väheksyä tätä paikkaa ja tämän paikkakunnan ihmisiä, Rinne lopulta vastasi omaan kysymykseensä tutkimustensa perusteella.
Matti Myllykoski esitteli alueen karttoja 1700-luvulta lähtien.
Kartoittajilla on jo silloin ollut hyvä näkemys alueen kokonaisuudesta, ja tarkoilla kartoilla voisi pärjätä hyvin nykypäivänäkin. Karttoja voi käyttää historian tutkimuksessa hyväksi. – Vanhoja karttoja kannattaa vaalia, ne ovat arvokkaita, Myllykoski totesi.
Lehtimäki-seuran varapuheenjohtaja Jari Mäenpää näki Lehtimäellä positiivisen tulevaisuuden. Lapsiluvun pieneneminen on pysähtynyt ja vahvuutena on vahvat elinkeinot. Maakunta- ja sote -uudistuksen vaikutukset kuitenkin mietityttävät myös Lehtimäellä.
Seminaarin aluksi palkittiin Lehtimäki-seuran valokuvakilpailun voittajat.
Nuorten sarjan voitti Raul Elovuori. Aikuisten sarjan voitti Pinja Leppäkangas, 2. sijalle tuli Matleena Pihlaja ja 3. sijalle Sirpa Murtomäki-Vainio. Kunniamaininnan saivat taiteilijanimellä esiintyneet Mortti ja Vertti.
Tapahtuma toteutettiin Lehtimäki-seuran ja Lehtimäen Osuuspankin yhteistyönä osana Aisaparin rahoittamaa Juhlavuosi 2017 -hanketta.
Jaana Koivukoski
