Pohjanmaan vesistöissä varaudutaan hyydetulvien syntymiseen sään vähitellen kylmetessä. Ähtävänjoella pahimpien hyydekohteiden läheisyyteen on asennettu ns. hyydeköydet, joilla pyritään nopeuttamaan jääkannen muodostumista.
Ähtävänjoella esiintyy hyydetulvia lähes vuosittain koskipaikoilla Evijärven alapuolella Ähtävän, Lappforsin ja Kolpin taajamien läheisyydessä. Hyydepatojen riski on suurin kovilla pakkasilla, kun joen virtaama on suuri eikä jääkansi ole vielä muodostunut.
Ähtävänjoen vesistön yläosalla sijaitsevan Lappajärven pinta on noin 15 senttiä tavanomaista korkeammalla ja juoksutus on toistaiseksi 18 kuutiota sekunnissa.
Lappajärven juoksutuksia Ähtävänjokeen tullaan pienentämään, jos hyydetulvariski kasvaa. Lappajärven säännöstelyä koskevien lupamääräysten mukaisesti Ähtävänjoen jäätymisvaiheessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus saa tarvittaessa lyhytaikaisesti pienentää virtaamia viidellä kuutiolla hyytämisen vähentämiseksi. Kun pysyvä jääkansi on syntynyt, juoksutuksia jälleen lisätään.
Ennakkotoimenpiteistä huolimatta syntyviä hyydepatoja voidaan joutua torjumaan myös kaivinkoneilla ja räjäytyksillä. Torjuntatoimenpiteillä pyritään estämään veden nouseminen pihoille ja kellareihin.
Ähtävänjoki kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja hyyteen torjunnassa huomioidaan työturvallisuuden ja ympäristöolosuhteiden lisäksi luonnonsuojelulliset näkökohdat ja jokihelmisimpukoiden esiintymisalueet.
Jotta hyyteen torjuntaa voitaisiin vähentää, ELY-keskus selvittää, miten pahiten hyyteestä kärsiviä kiinteistöjä voitaisiin suojata muilla keinoin.
Ähtävänjoen lisäksi hyydetulvia esiintyy ajoittain myös muissa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokivesistöissä. Viime vuosina hyydeongelmia on ollut mm. Lestijoen koskialueilla, Lapuanjoella Kuortaneenjärven alapuolella, Seinäjoella Rengonkylässä sekä Kyrönjoen alaosan koskissa.
