Pienten hirvieläinten metsästyskausi päättyi tammikuun lopussa. Saaliiksi saatiin noin 41200 valkohäntäpeuraa ja noin 9400 metsäkaurista. Toteutunut saalismäärä on molemmilla lajeilla neljänneksen edelliskautta suurempi, ja kokonaisuudessaan ennätyksellisen suuri.
Valkohäntäpeurakanta painottuu vahvasti lounaiseen Suomeen, ja saalismäärästä noin 95 prosenttia kertyi Suomen riistakeskuksen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Pohjois-Hämeen toimialueilta.
Kaadetuista valkohäntäpeuroista 54 prosenttia oli vasoja, ja kaadetuista aikuisista eläimistä 48 prosenttia oli naaraita. Kannan sukupuolijakauman tasoittamiseksi naaraiden osuutta peurasaaliissa on tiheimmillä alueilla pyritty viime vuosina nostamaan.
Päättyneellä kaudella peuranmetsästys oli mahdollista aloittaa vahtimalla jo syyskuun alussa, mutta syyskuun saalismäärät jäivät vähäisiksi. Lisäksi peuranmetsästyksessä oli ensimmäistä kertaa mahdollista käyttää jousiasetta.
Metsäkauriin metsästykseen ei vaadita pyyntilupaa, mutta saadusta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Merkittävä osa, noin 37 prosenttia koko valtakunnan saalismäärästä saatiin Varsinais-Suomesta, joka on Suomen tiheintä kaurisaluetta.
Runsaasti saalista kertyi myös muualta lounaisesta ja läntisestä Suomesta. Metsäkaurista esiintyy kaikilla Suomen 15:sta riistakeskusalueella, ja laji onkin tuonut mielenkiintoisen lisän riistaeläinlajistoomme.
Paikallisina kantoina Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa esiintyviä kuusipeuroja saatiin päättyneellä kaudella saaliiksi noin sata yksilöä.
