Marjatta Juutin Juurta jaksain nähtynä -kirja julkaistiin maanantaina Alajärven kaupunginkirjastossa. Teos kertoo Juutin elämänvaiheista, ja se sisältää myös runoja ja kuvia. Kantta kuvittaa Juutin oma maalaus vuodelta 2015.
Teos on sävyltään osittain vakava, mutta siitä löytyy myös runsaasti huumoria. Sellainen Juuti tunnustaa itsekin olevansa, hänestä löytyy molemmat puolet. Mutta tämänkin hän toteaa huumorinpilke silmäkulmassaan.
Juuti on selvästi otettu ja kiitollinen siitä, että noin 50 henkilöä saapui seuraamaan kirjanjulkaisutilaisuutta. Lukemiseen hän antaa opastuksen.
– Ei kannata hutaasta, vaan lukekaa pikku hiljaa ettei tuu ähky, hän neuvoo. Kirjaan hän on halunnut tallentaa vanhaakin aikaa, ja hän uskoo lukijoiden löytävän teksteistä yhtymäkohtia omiin elämiinsä. Hänestä tällöin nimenomaan teos toimii.
Suurena apuna Juutille on tekstien toimittamisessa ollut Heidi Sorvari. Juuti mietti pitkään keneltä saisi suorat sanat teksteistä.
Törmättyään Sorvariin hän tiesi, että tässä on nyt se henkilö, joka ei kaunistele ja joka on samalla aaltopituudella. Juuti on tuntenut Sorvarin siitä saakka kun tämä oli lapsi, ja he ovat ennenkin kommentoineet toistensa tekstejä kirjoituspiirissä.
Sorvari kertookin toimineensa Juutin kielipoliisina. Juuti tivasi teksteistä mitä otetaan pois. – Sinä et antanut minun ottaa mitään pois, hän tokaisee Sorvarille.
Sorvari pyysi selventämään tekstejä ja vaihtoi otsikoita. Lisäksi hän korjasi kielioppivirheitä. Juuti on saanut aivoinfarktin, ja vaikka hän on siitä parantunut ja toipunut, se aiheuttaa joskus kielioppivirheitä.
Juuti sanoo, ettei kirjassa ole kaikkea mitä elämässä on sattunut, mutta hän valitsi aiheet pyrkien luomaan kokonaiskuvan.
Siihen mahtuu niin lapsuusmuistoja kuin työelämää ja harrastuksiakin.
Kirjalle saatiin kustantaja niin helposti, että teoksen kanssa tuli kiire ja sitä alettiin viilata loppuun. Sorvari sanookin, että hänestä lopulta tuntui että hän oksentaa, jos joutuu tekstiä vielä lukemaan. Saamaansa tehtävää hän kuitenkin tuntui pitävän melko mielekkäänä.
Nyt kun teos on valmis, Juuti on helpottunut. Hän kokee, että on vaatinut paljon rohkeutta kirjoittaa asiat auki. Hän kertoo elämässään olleen myös aikoja, jolloin hän ei uskonut selviävänsä. Aivoinfarktin jälkeen hän sairastui vielä syöpään.
Kun elämä on nyt kansien välissä, ja sen kulkua on varmasti tullut pohdittua paljon, hän kuitenkin nostaa elämänsä kohokohdaksi tavallisen arkipäivän silloin kun on terve.
Jaana Koivukoski
