Suomalaiset koirat tuottavat yhteensä arviolta lähes 44 miljoonaa kiloa kakkaa vuodessa.
Kiihtyvä keskustelu koirankakasta on varma kevään merkki, kun säiden lämmetessä talven aikana kinoksiin piilotetut kasat paljastuvat. Keräämättömät koirankakat ärsyttävät syystä: ne pilaavat maiseman ja aiheuttavat hajuhaittoja sekä Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin mukaan muuttavat ravinteillaan kasvillisuutta ja levittävät bakteereja myös ilmaan.
– Luontoon jätetyt läjät voivat edesauttaa tarttuvien tautien ja loisten leviämistä sekä lemmikistä toiseen että ihmisiin, Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja, erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio sanoo.
Suomessa on arviolta noin 800000 koiraa. Viime vuonna julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan lemmikkikoira tuottaa vuorokaudessa keskimäärin 150 grammaa ulostetta.
Yhteensä suomalaiset koirat tuottavat siis päivässä noin 120000 kiloa ja vuodessa lähes 44 miljoonaa kiloa kakkaa. Järjestyslain mukaan koiran omistajan on huolehdittava siitä, ettei koiran uloste jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Huolehtimalla hygieniasta autat ehkäisemään lois- ja virustartuntoja
– Ulosteen välityksellä voivat tarttua esimerkiksi suolinkaiset tai giardia. Suolinkaiset voivat tarttua myös ihmiseen, esimerkiksi jos lapsi leikkii maassa ja vaatteisiin tarttuu ulostetta, joka joutuu sitten käsien kautta suuhun, Kaimio kertoo. Ulosteiden kerääminen lasten leikkipaikkojen ympäristöstä onkin erityisen tärkeää.
Loisten munat ovat hyvin kestäviä ja erityisen vakavia tartunnat voivat olla pienille pennuille. Loisten lisäksi useat sairauksia aiheuttavat bakteerit ja virukset, kuten koronavirusripuli tai parvovirusripuli, voivat tarttua lemmikistä toiseen ulosteen kautta.
Lisäksi moniresistentit bakteerit kuten ESBL voivat levitä ulosteiden kautta. Tartuntoja voidaan vähentää keräämällä ulosteet asianmukaisesti.
– Parvovirus on hyvin kestävä virus, joka säilyy ympäristössä tartuntakykyisenä kuukausia ja kestää myös pakkasta. Sairauden oireita ovat oksentelu ja ripuli, ja rokottamattomalle tai yleiskunnoltaan heikommalle lemmikille tartunta voi olla pahimmillaan kohtalokas, Kaimio kertoo.
Virus tarttuu ulosteessa ja kuonokontaktissa. Tavanomaisissa olosuhteissa elävät, normaalisti ulkoilevat ja rokotetut suomalaiset koirat saavat toistuvasti pieniä määriä parvovirusta ympäristöstään. Rokotteen antama suoja tautia vastaan on onneksi hyvä.
– Harvinaisissa tapauksissa koiran parvovirus voi tarttua myös kissaan. Parvoviruksen aiheuttama kissarutto on erittäin herkästi tarttuva tauti, ja hyvin kestävät parvovirukset voivat kulkeutua paikasta toiseen esimerkiksi omistajan kengissä tai vaatteissa. Siksi myös pelkästään sisällä asuva kissa on tärkeää suojata rokottamalla.
Evidensia-eläinlääkäriasemat ympäri Suomen haastavat kaikki omistajat keräämään koiriensa kakat puhtaamman ympäristön puolesta sekä jakamaan kuvat osallistumisestaan sosiaalisessa mediassa tunnisteella #paskajuttu.
