Toukokuun helteisenä päivänä ei luistimia ole vielä laitettu naulaan eikä jääkiekkoharrastusta kesäteloille. Järviseudun jäähallin jää on kyllä sulatettu, mutta harjoitukset jatkuvat muualla ja muussa muodossa.
Järviseudun Pallokerhon lahjakkaat ja menestyneet tytöt Jennika Ojala, Sofia Kari, Roosa Nuolikoski ja Olivia Niukkanen kertovatkin, että he suuntaavat jäälle vielä Hämeenlinnassa ja Kuortaneella. Kesällä luisteluun tulee lyhyt tauko, mutta elokuussa taas kaivetaan luistimet esiin. Kesän aikana muuta harjoittelua kuitenkin jatketaan.
Sofia Kari ja Roosa Nuolikoski pelasivat keväällä Italiassa U14 Finland Selects Girls joukkueessa.
Kun tähtäimessä on maajoukkuepaita, on selvää, että tytöt ovat lajissa mukana koko sydämellään. Jääkiekon pariin he päätyivät, kun näkivät muiden kuten oman veljen tai muiden poikien pelaavan.
Nyt he pelaavat poikien kanssa samoissa joukkueissa ja heidän kanssa on totuttu pelaamaan. Tyttökiekkoa he pitävät samanlaisena kuin poikienkin, eivätkä pojat pidä heitä mitenkään erilaisina pelaajina. Jennika, Sofia, Roosa ja Olivia tykkäävätkin siitä, että he ovat joukkueessa pelaajia eivätkä tyttöjä.
Se, kuinka kauan samassa joukkueessa poikien kanssa voidaan pelata, riippuu pelaajan omista ominaisuuksista. -Niin kauan kun taidot riittää, kannattaa mennä poikien mukana, he kannustavat.
Valmennuspäällikkö Jussi Virtanen sanookin, että kaikki huippunaisjääkiekkoilijat ovat varmasti pelanneet poikien kanssa. Pojat voivat olla fyysisempiä ja vauhtia on enemmän. Hän näkee kuitenkin etuna sen, että tytöt pelaavat samassa joukkueessa poikien kanssa, koska heistä tulee silloin parempia kuin tyttöjoukkueessa pelatessa.
Tytöt pohtivat tavoitteitaan ja uraa jääkiekon parissa. N16-maajoukkue on lähin tavoite, mutta kaikki tiedostavat sen, että jääkiekkoa on vaikea tehdä ainoana työnä ja ammattilaiseksi on vaikea päästä.
Virtanen painottaakin arkea, jossa työ tehdään ja josta itse ollaan vastuussa. Kaikki eväät menestykseen on kuitenkin näillä tytöillä olemassa.
Tyttöjen mukaan eroa on siinä, että pojat ottaa G-junnuikäisistä lähtien pelaamisen tosissaan. He kuitenkin uskovat, että jos tyttö päättää lähteä jääkiekkoon mukaan, niin sitten mennään sata lasissa.
Harjoittelu ja pelireissut vaativat paljon, eikä koululle välttämättä jää runsaasti aikaa. Läksyjä ja kokeisiin lukemista tehdään autossa ja reissuilla. Tytöt ehtivät jonkin verran harrastaa myös muuta liikuntaa.
Puheista päätellen on selvää, että laji ja harrastus on tärkeä. -Sydän menetetään jääkiekolle ja ollaan täysillä mukana!, he sanovat. He kehottavatkin myös muita tulemaan mukaan lajiin. Siinä on mahdollisuudet edetä, kun jaksaa treenata. -On ihan huippua pelata jääkiekkoa!, kuuluu haastattelun päätteeksi yhdestä suusta. Tämän mielipiteen nämä kaikki tytöt varmasti jakavat.
Tytöt ovat pelanneet kuluneen kauden JPK:n poikajoukkueissa. Tytöistä Jennika (-06, puolustaja/hyökkääjä), Sofia (-05, puolustaja) ja Roosa (s. -05, hyökkääjä) sekä Nella Korpela (-04, hyökkääjä) saavuttivat C-tyttöjen SM-pronssia Alavuden Peli-Veikoissa. Olivia (-05, maalivahti) puolestaan otti SM-pronssia B-tytöissä Ähtärin Kiekko-Haukoissa.
Nella oli mukana valtakunnallisella Leijonapentuleirillä ja hänen lisäkseen myös Olivia, Sofia ja Roosa Jääkiekkoliiton alueleirityksillä. Tytöistä Roosa ja Sofia ovat päässeet kokemaan tänä keväänä myös kansainvälisiä pelejä, kun heidät valittiin U14 Finland Selects Girls joukkueeseen pelaamaan Italiassa järjestetyssä turnauksessa.
Siellä Roosa oli pistepörssin kolmas, kun pelaajia oli kaiken kaikkiaan mukana 179. Roosa kehuu kuinka hyvin Sofia puolusti eikä jäänyt muiden luisteluvauhdista. Sofia puolestaan sanoo Roosan tehneen hyvin maalille tilaa ja veto näytti lähtevän hyvin. Reissulta jäi erityisesti mieleen pohjois-amerikkalaisten kova taso.
Jaana Koivukoski
