Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla toimiva Skrabb-Tallbackan sukuseura saa 60-vuotisjuhlaansa Alajärvelle 30. kesäkuuta suoraan Sveitsistä harvinaisen vieraan, joka on muutoin pysytellyt poissa julkisuudesta.
Sukuun kuuluva finanssiliikemies Jorma Jokela, 38, on Frankfurtin pörssiin listautuneen Ferratum-finanssipalvelukonsernin perustaja, toimitusjohtaja ja pääomistaja. Konserni toimii 25 maassa kolmella mantereella ja työllistää lähes 1000 henkilöä. Sen toimialana ovat mobiilit rahoituspalvelut ja mikroluototus.
Jokela tunnustautuu sukurakkaaksi ihmiseksi, joka tuntee hyvin juurensa. Hän kasvoi Kuopiossa, mutta on saanut yrittämisen kipinän isovanhempiensa luona Vimpelissä ja Alajärven Menkijärvellä, joissa hän vietti lapsuudessaan ja nuoruuden sisaruksineen pitkät kesäloma-ajat.
– Äidin äiti oli kirjakauppias Gunilla Seppä, o.s. Tallbacka, jonka isä oli sukuseuran pitkäaikainen oltermanni, pitäjänneuvos Oskari Tallbacka.
Kutsu sukujuhlan puhujaksi oli Jokelalle kunnia-asia, josta ei tullut mieleenkään kieltäytyä, vaikka hän on muuten vältellyt julkisuutta.
– Vaikka Savossa on kouluvuosilta vielä paljon ystäviä, olen aina tuntenut Etelä-Pohjanmaan enemmän kotiseudukseni. Käyn täällä pari kolme kertaa vuodessa.
Jokela kertoo sukujuhlassa oman tarinansa, mutta pitää puheensa punaisena lankana nuorten kannustamista yrittäjyyteen.
Jokela perusti jo 16-vuotiaana polkupyörälähettiyrityksen. Opiskeltuaan kaupallista alaa hän perusti henkilöstövuokrausyhtiön, jonka liiketoiminnan hän myi 2004, ja perusti seuraavana vuonna Ferratumin.
– Sain yrittäjyyden mallin voimakkaasti suvustani enkä siksi ole oikein muuta ammattia voinut ajatellakaan, Jokela kertoo.
– Nuoren itseluottamukseen on suuri vaikutus sillä, miten häntä kannustetaan ja arvostetaan. Yrittämisen rohkeus kasvaa siitä, että saa luvan kokeilla, epäonnistua ja yrittää uudestaan.
Raivaajasuku etsii yhä hopeapikareitaan
Skrabb-Tallbacka on vanhimpia Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla perustettuja sukuseuroja. Sen kahdessa sukukirjassa on noin 12000 jälkeläisen tiedot.
Raivaajasuku on Järviseudun asutus- ja paikallishistorian tutkimuksen kannalta merkittävä, sillä se on Alajärven toiseksi vanhin ja pinta-alaltaan suurin talo.
Suvun kantaisä Juho Olavinpoika mainitaan veroluetteloissa jo 1547. Suvun varhainen vauraus on tullut maanviljelyksestä ja tervanpoltosta sekä monipuolisesta yrittäjyydestä.
Suku etsii edelleen lähes 200 vuotta vanhoja hopeapikareita, jotka Keisarillisen Suomen talousseura myönsi 1819 raivaajapalkintona 1768 syntyneelle Erkki Juhanpoika Tallbackalle.
Perimätiedon mukaan pikareilla on pelastettu suuri perhe nälkäkuolemalta, kun ne vaihdettiin 1860-luvulla viljaan. Pikarit voivat vielä löytyä kaiverrusten perusteella.
Sukujuhlassa tehdään Pekka Viitaniemen koostaman äänitallenne- ja valokuvakoosteen kautta aikamatka ensimmäiseen, 1958 vietettyyn sukujuhlaan, joka pidettiin liikennöitsijä Lauri Viitaniemen maatilalla Alajärven Tallbackanniemellä.
Suvun jäseniä on eniten läntisessä Suomessa Helsingistä Oulun seudulle saakka. Huomattavan paljon sukua on muuttanut Laatokan- ja Kannaksen Karjalaan sekä siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin.
Suurin syntyneitten määrä on viimeisimmän laskennan mukaan Alajärvellä (n. 2800 henkeä), Soinissa (n. 960 henkeä), Lapualla (n. 220 henkeä), Vimpelissä (n. 130 henkeä) ja Vaasassa (n. 90 henkeä).
Sukuseura on kutsunut 60-vuotisjuhlansa kunniaksi myös Suomen tunnetuimman mentalistin Pete Poskiparran, jonka show nähdään Alajärvellä nyt ensimmäistä kertaa.
