Syyskuun 2014 alussa voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain mukaan valtion ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset voivat periä valvontamaksua luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastuksista, muusta valvontaohjelmaan perustuvasta valvonnasta ja hallintopakkoasiassa annetun kiellon, määräyksen tai toiminnan keskeyttämisen valvonnasta.
Valtion valvontaviranomaiset voivat lisäksi periä maksun tarkastuksesta onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa. Valvontamaksuilla on tarkoitus kattaa valvonnasta aiheutuvia kuluja.
ELY-keskusten osalta valvonnan maksujen määräämisen tarkemmat perusteet on annettu 1.1.2015 voimaan tulleella Valtioneuvoston asetuksella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista.
Asetuksella säädetään, mitkä ELY-keskusten, KEHA-keskuksen ja TE-toimistojen suoritteet ovat maksullisia ja millä perusteilla hinnoittelu tehdään.
Valvottavat laitokset kolmessa ryhmässä
Asetuksen mukaan valvottavat laitokset jaetaan kolmeen eri ryhmään niiden toiminnan laajuuden ja keskimääräisen valvontaan käytettävän työmäärän perusteella. Kunkin laitoksen vaatimat valvontatoimenpiteet jaetaan edelleen niiden laajuuden ja vaativuuden mukaan kahteen luokkaan, laajoihin ja suppeisiin valvontatoimenpiteisiin.
Mikroyrityksiltä ja taloudellista toimintaa harjoittavilta luonnollisilta henkilöiltä peritään maksu pienempänä.
Ympäristöministeriö ja KEHA-keskus valmistelevat ELY-keskuksille ohjeen
maksullisesta valvonnasta ja maksujen perimisestä.
Kunnille perittävien valvontamaksujen perusteista määrätään tarkemmin
kunnan hyväksymässä taksassa.
