Markku Kivipelto treenaa kolmen, neljän tunnin putkia pellolla aura traktorin perässä. Traktorikynnön viimevuotinen Suomen mestari lähtee syksyllä Vimpelistä Saksaan maailmanmestaruutta tavoittelemaan.
– Kilpailussa arvostellaan kynnön suoruutta, syvyyttä, päisteitä, viilujen muokkantumista ja niin edelleen. Tuommoisista mölkkäreistä menettäisi pisteitä, Kivipelto osoittaa muutamaa pikku multakokkaretta kynnöksen vieressä.
Arvostelutaulukossa on kaikkiaan 16 kohtaa. Esimerkiksi viilujen pitäisi olla muun muassa yhtenäisiä, muodoltaan pyöreäselkäisiä ja runsasmultaisia. Kynnöksen on oltava sellainen, että sitä on helppo lähteä muokkaamaan kylvöjä varten.
Samanlaista Kvernelandia kuin Kivipellolla ei maailmassa ole toista. Auraa on rakennettu kilpatarkoitukseen ja tuunaus jatkuu. Siipiä on muokattu ja hitsattu lisää, tukipyöriä on kolme. Sängen peittymistä tehostaa kuorimen lisäpala. Kivipelto toteaa, että auran rakentaminen on oma taiteen lajinsa.
– Kyse on siitä, kuka ensin oivaltaa, mitä auralle kannattaa tehdä. Joudun vielä rakentamaan ainakin lisää mittalaitteita. Ja leikkuria pitää säätää. Pehmeässä se toimii hyvin, mutta sen pitäisi toimia muunkinlaisessa maassa.
Traktorin perään on lisätty kimppu Piipon hydrauliikkaa ja hytissä on sitä varten säädin.
– Hydrauliset sivurajoittimet ovat uusinta huutoa. Niitä on ollut vasta joissakin Valtran esittelykoneissa.
Hytissä on myös kynnöksen mittauksessa auttava taulukko – peräisin auran edelliseltä omistajalta, Hannu Alanderilta.
– Alander opasti minua yhden viikonlopun ja kirjasi vihkoon perusasiat. Hän sai viidennen tai kuudennen sijan MM-kisoissa, vaikka vasen silmä on sokea.
Kilpailijoita yli 60 maasta
Markku Kivipelto on kiitollinen vimpeliläisille isännille, jotka lainaavat peltojaan harjoituskäyttöön.
Hän kilpailee Saksan MM-kisoissa paluuaura- eli kääntöaura-sarjassa, jonka Suomen mestaruuden voitti viime syksynä Liperissä. Matkaseurana maailmanmestaruuskisoissa hänellä on sarka-aura-sarjassa kilpaileva viimevuotinen Suomen mestari, Jarmo Itälehto Ilmajoelta.
Maailmanmestaruuskisat järjestetään 1.–2. syyskuuta 20 kilometrin päässä Stuttgartista. Kilpailijoita on yli 60 maasta.
– Esimerkiksi Iso-Britanniassa on noin 1 300 kyntäjää, mutta Suomessa meitä on pari kourallista, Kivipelto vertaa.
Ensimmäisenä kisapäivänä kynnetään sänkipeltoa, toisena päivänä nurmea. Kilpakyntö ei ole hätäisen miehen hommaa: 20 aarin kynnöksen avaukseen on aikaa 20 minuuttia ja itse kyntämiseen 2 tuntia 40 minuuttia. Rauhallinen järkeily on tarpeen.
– Siinä pysähdytään miljoona kertaa säätämään ja ruuvaamaan. Aika menee tiukille, kelloa pitää muistaa katsoa. Jokaiselta alkavalta ylimääräiseltä minuutilta tulee yksi virhepiste.
Toistakymmentä tuomaria arvostelee kyntöjäljen eri osa-alueita ja yleisvaikutelmaa sekä kyntäjän liikkeitä.
Kivipelto kulki jo poikasena kyntökilpailuissa, joihin häntä veivät isä sekä tunnettu lapualainen agrologi, opetusneuvos U.K. Rantala. Kivipelto muistelee U. K. Rantalaa kunnioituksella.
– Ennen kisaa U.K. Rantala otti hatun päästään ja kyntöpalstat arvottiin siinä, eikä jaettu suljettujen ovien takana.
Vuonna 1978 Kivipelto sijoittui Ruotsissa Pohjoismaiden nuorten mestaruuskisoissa viidenneksi. Välillä harrastus hiipui, mutta viimeiset viitisen vuotta intoa on taas riittänyt.
Anne Savela
