Moni julkisen sektorin toimija haluaisi hankkia enemmän kotimaisia puutarhatuotteita ja palveluita. Tahtotilaa tukevat kuntalaiset ja poliittiset päättäjät, jotka toivovat lisää lähiruokaa kouluihin ja päiväkoteihin.
Suosimalla lähituotantoa saavutetaan sekä laadullisia että taloudellisia etuja, sillä eurojen kierrätys lähialueilla tuottaa huomattavan lisäarvon ja kerrannaisvaikutuksen.
Lähialueen eurot lisäävät työpaikkoja ja mahdollistavat nykyistä laajemmat palvelut oman kunnan alueella.
Julkiset elintarvikehankinnat ovat jopa 350 miljoonaa euroa. Viheralan vastaavat hankinnat ovat lähes miljardi euroa, missä on mukana suunnittelua, rakentamista ja hoitoa.
– Lähellä tuotettu ei ole sellaisenaan mahdollinen hankintakriteeri, mutta hyvin suunniteltu hankinta mahdollistaa lähituotannon valitsemisen, kertoo toimitusjohtaja Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Hankintalakia on uudistettu tähän suuntaan tänä vuonna muun muassa hankintojen vastuullisuuden osalta.
Kriteerit tärkeitä
Hankintakriteerit kannattaa miettiä huolella, jolloin yhteistyön tekeminen suunnitteluvaiheessa paikallisten yritysten kanssa on suositeltavaa.
Usein tärkeimmiksi kriteereiksi nousevat tuotannon vastuullisuus, puhtaus, laatu ja turvallisuus. Ne voidaan pisteyttää hankinnan valintakriteereiksi hinnan ohella.
Pienhankinnat, jotka ovat alle 60000 euroa, voidaan hankkia suorahankintoina ilman raskasta kilpailutusprosessia kansallisen hankintalain puitteissa.
Hankintakriteereihin voidaan myös perustellusti kirjata asioita, jotka poissulkevat esimerkiksi tuontituotteiden ostot.
Marjojen osalta on tarpeellista vaatia, että niitä voidaan käyttää ilman kuumennusta tai yritykseltä pyydetään esimerkiksi selvitys hiilijalanjäljestä, ympäristöasioista tai viljely- tai ravinnekierrosta, jotka sitten pisteytetään.
