Kaupunkikuva ja sen markkinointi, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden ja koulutuksen edistäminen, hankinnat, paikkakunnalle muuttoa harkitsevien asuntotarpeeseen vastaaminen ja esimerkiksi kesäasukkaiden eurojen jääminen omaan kaupunkiin nousivat esille laatuaan ensimmäisessä yrittäjien kyselytunnilla Alajärvellä.
Viitisenkymmentä henkeä vetäneellä kyselytunnilla kysyjinä olivat alajärveläiset yrittäjät ja vastaajina Alajärven kaupungin edustajat. Illan anti ei rajoittunut pelkästään kysymyksiin ja vastauksiin vaan asioista virisi myös vilkasta ja avointa keskustelua.
Kyselytunti on yksittäisen alajärveläisyrittäjän idea, jonka hän esitti viime toukokuussa pidetyssä Kaupan kehittämisryhmän järjestämässä yrittäjien ideointi- ja infoillassa. Alajärven Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Kujala kertoo, että toukokuisessa tilaisuudessa oli ilmassa kysymyksiä, joihin kaupungin edustaja olisi voinut vastata.
– Soitin kaupunginjohtaja Vesa Koivuselle, että tällaista tilaisuutta on esitetty ja että haluaako kaupunki mukaan. Halukkuutta löytyi ja minä lupauduin keräämään yrittäjien edustajia tilaisuuteen ja kaupunginjohtaja puolestaan kaupungin edustajia paikalle.
Aitoa keskustelua
Kaupunkia kyselytunnilla edustivat kaupungin johtoryhmä ja hallintojohtajat. Yrittäjien puolelta oli edustettuina niin yksityisyrittäjät kuin isommatkin toimijat. Mukana oli muiden muassa teollisuuden, kaupan ja matkailualan yrittäjiä. Paikalle oli myös saapunut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäseniä.
Tilaisuutta ennen oli koottu yhteen alun toistakymmentä kysymystä, joihin kaupungin edustajat vastasivat ja joista keskustelu sai pontta.
Yhdessä vilkasta keskustelua aiheuttaneessa kysymyksessä oli otettu esille kaupungista viriävä mielikuva liikennemerkkien ja opasteiden kautta. Keskustelussa todettiin merkkien ja opasteiden olevan mutkilla ja tiedusteltiin, että missä aikataulussa asiaan tartutaan.
Tekninen johtaja Jouni Hänninen totesi ilkivallan syövän resursseja, eivätkä työntekijät ehdi joka paikkaan. Merkkejä yritetään saada oikeaan suuntaan, Samassa keskustelussa kehuttiin kaupungin viheralueita, jotka tuovat hyvän mielikuvan kaupungista.
Omat liikkeet ensin
Paikkakunnalle muuttoa suunnittelevien asunnontarpeesta virinnyt keskustelu eteni kaupungin kauppaliikkeiden tarjontaan. Todettiin, että kaupungista löytyy erikoisliikkeitä, mutta Lapuan, Seinäjoen ja Tuurinkin tarjonta vetää myös alajärveläisiä puoleensa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Palmu kertoi olevansa tyytyväinen alajärveläisten liikkeiden valikoimaan.
– Katsottaisiin ensin oman kaupungin liikkeet ja sitten muut, hän kannustaa.
Kangaskulma MY-H:n Maija Yli-Hemmilä huomioi, että naapurikunnissa ei ole kangaskauppaa lähellä ja naapurikunnista tulee asiakkaita, esimerkiksi Lappajärveä myöten.
Alajärvellä – kuten monessa muussakin kunnassa – on mietitty työvoiman saatavuutta. Yhdessä yrittäjän tekemässä kysymyksessä tiedusteltiin siitä, miten kaupunki aikoo vastata paikkakunnalle muuttoa harkitsevien perheiden asunnontarpeeseen. Talousjohtaja Tapani Kotanen totesi, että yksityisillä on 214 tonttia kaupan, kaupungilla 106.
– Tontteja on, kun vain olisi hakijoita, komppasi tekninen johtaja Jouni Hänninen.
Henkilöstöjohtaja Maarit Fräntilä kertoi puolestaan, että kaupungin vuokra-asunnoista on täytetty 80 prosenttia.
– Työssäkäyvät ihmiset haluavat hakeutua muualle kuin kaupungin vuokra-asuntojen asukkaiksi.
Keskustelua käytiin myös siitä, kannattaisiko työvoimapulasta kärsivien yritysten lähteä rekrytoimaan väkeä muualta. Punaisen Tuvan Viinitilan yrittäjä Jorma Keijonen totesi, ettei pääkaupunkiseudulle kannata lähteä rekrytoimaan vaan sinne, missä on työttömiä.
Hänen mukaansa esimerkiksi turkistarhoille eivät suomalaiset mene töihin eli ulkomaisille työntekijöillekin voisi olla kysyntää. Toisena esimerkkinä hän mainitsi hitsaajat.
Hallipula nähtävissä
Kysymyksissä sivuttiin myös tila-asioita. Yhdessä kysymyksessä tiedusteltiin, että aikooko kaupunki rakentaa toimitiloja – kuten esimerkiksi vastaanottohallin – yritystoimintaa suunnittelevien yritysten tarpeisiin. Noin sadan neliön halleille olisi kysyntää.
Kaupunginjohtaja Koivunen valotti, että kaupungin kokonaan tai osittain omistamat hallit ovat 98-prosenttisesti käytössä. Kaupunginvaltuutettu Jukka Joensuu totesi hallitarvetta olevan. Hän käytti esimerkkinä kaupungin itäosaan rakennettavia tuulivoimaloita.
– Mieluummin ne voitaisiin kasata täällä eikä tuoda paikan päälle.
Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja muistutti, Toimitilapörssistä, joka on JPYP:n portaali.
– Sieltä voi käydä kurkkimassa yksityisten tai kaupungin omistamia tiloja.
Onnistunut ilta
Tilaisuuden päätteeksi todettiin, että kyselytunnille tulee jatkoa. Kirsi Kujala kertoo saaneensa ensimmäiset myönteiset kommentit tuoreeltaan, heti tilaisuuden päättymisen jälkeen.
– Hyvä, että tilaisuus sai hyvän vastaanoton ja että tilaisuudelle haetaan jatkoa.
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen tietää kaupunkeja, joissa kyselytunnin tapainen tapahtuma on jo perinne. Hän kertoo, että Alajärvellä on toiminut pitkään elinkeinoneuvottelukunta, jossa on kaupungin ja yrittäjien edustajia. Samoin Alajärvellä toimii Kaupan kehittämisryhmä.
– Lisäksi käymme suoria keskusteluja yrittäjien kanssa. Sanoisin, että yhteistyö on ollut hyvää ja positiivisesti eteenpäin katsovaa.
Koivunen uskoo, että tilaisuuden muistion pohjalta nousee esiin kehittämiskelpoisia ideoita.
Järviseudun Pelletin yrittäjä Kai Ahola-Olli kuului illan annista tyytyväisten yrittäjien joukkoon. Hän sai ennakkotietoa illasta sähköpostitse ja asiasta puhuttiin myös keskiviikkoaamun yrittäjäaamiaisella.
– Illan anti oli hyvä, keskustelu varovaista. Keskustelu herätti varmasti kaikilla ajatuksia.
Virpi Poikelin
