Uusien maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin suunnattu rahoitus näyttää Etelä-Pohjanmaan kannalta hälyttävältä.
Rahoituksen vähyydestä aiheutuisi kestämätön tilanne maatalousvaltaiselle Etelä-Pohjanmaalle, jolla on myös kansallinen vastuu ruuan tuotannosta. Lisäksi pelastuslaitoksen toiminta vaarantuisi.
Muihin kuin sote-tehtäviin Etelä-Pohjanmaalle osoitettu rahoitus on laskelmien mukaan vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa vähemmän nykytasoon verrattuna.
Valmistelujohtaja Asko Peltola kertoo, että jakokaava perustuu pääosin väestömäärästä johdettuun asukaslukukertoimeen, eivätkä laskelmat tunnista uuteen maakuntaan siirtyvien toimintojen luonnetta ja palvelutarpeiden alueellista erilaisuutta.
Sama ongelma koskee kaikkia sote-rahoitukseen kuulumattomia tehtäviä. Etelä-Pohjanmaalla rahanjaossa häviäjien joukossa ovat esimerkiksi maaseutuhallinto ja pelastustoimi.
– Ongelmana on, että rahoituskriteerit eivät tunnista riittävästi tarvetekijöitä, kuten asiakasmääriä, jolloin käytetty jakotapa johtaa rahoituksen ohjautumiseen jo muutoinkin vahvemmassa asemassa oleville kasvukeskusalueille, Peltola sanoo.
Suurin osa tulevien maakuntien rahoituksesta on yleiskatteellista, jolloin maakunta päättää itse, mihin tehtäviin se rahat ohjaa. Tästäkin huolimatta maakunnan rahoituksen pitäisi olla oikeassa suhteessa tarpeisiin jo lähtötilanteessa.
– On vaikea uskoa, että sote-palveluihin lasketusta rahoituksesta juurikaan liikenisi varoja maakunnan muiden tehtävien hoitamiseen. Jos rahasäkki on jo lähtökohtaisesti nykytilanteeseen verrattuna miinuksella, täytyy todeta, että näkymä ei ole uuden maakunnan kannalta hyvä, lisää Peltola.
Ongelmia luvassa viljelijätukien käsittelyyn
Maaseutuhallinnon osalta väestömäärään perustuva laskennallinen jako johtaa siihen, että Etelä-Pohjanmaan rahallinen menetys on Suomen maakunnista kaikkein suurin.
Etelä-Pohjanmaan kuntien maaseutuhallinnon menot ovat tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa euroa, ja maakuntien rahoituslaskelmissa Etelä-Pohjanmaalle olisi kohdentumassa ainoastaan noin 700 000 euroa.
Maatalousvaltaiselle maakunnalle laskelmat ovat täystyrmäys. Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2017 hakutilastojen mukaan eniten aktiivitiloja, toiseksi eniten peltopinta-alaa ja kolmanneksi eniten kotieläintiloja Suomessa.
Tätä taustaa vasten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka pitää maakuntien rahoituslaskelmissa esitettyä jakoa käsittämättömänä.
– Maaseutuhallinnon tehtävät ovat suoraan riippuvaisia siitä, kuinka paljon alueella on tukea hakevia aktiivitiloja ja peltopinta-alaa. Lisäksi vaikuttaa se, kuinka paljon tiloista on kotieläintiloja, jolloin peltoalaperusteisten tukien lisäksi hallinnoidaan myös eläintukia ja niihin liittyviä toimeenpanotehtäviä, Rintapukka selventää.
Rintapukka muistuttaa, että viljelijätukien käsittelyyn liittyvät lakisääteiset tehtävät ovat maakunnan harteilla. Tukien maksaminen annetussa aikataulussa voi vaarantua sen vuoksi, ettei maakunnalla ole tarvittavia resursseja järjestelmän toimeenpanoon. Viljelijätukien määrä Etelä-Pohjanmaalla on vuositasolla noin 210 miljoonaa euroa.
Pelastuslaitoksen toiminta vaarassa
Niin ikään pääosin asukasmäärään perustuva, pelastuslaitokselle kohdentuva rahoitus johtaa asukkaiden turvallisuuden näkökulmasta vakaviin ongelmiin.
– Jakoperusteet aiheuttavat maakunnassamme yli 3,5 miljoonan euron vähennyksen, mikä tarkoittaa liki viidenneksen pudotusta nykyiseen. Totuus on, että Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos ei voi tuottaa tällä rahamäärällä sille laissa määrättyä palvelutasoa, Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä toteaa.
Setälän mukaan rahanjaossa olisi lähdettävä liikkeelle nykyrahoituksesta, sillä laskelmien lähtöluvut eivät vastaa kaikilta osin pelastuslaitosten todellisia talouslukuja. Pelastuslaitosten talouslukuja vääristää menojen erilainen kirjaaminen, ja osa kuluista jää piiloon pelastuslaitosten isäntäkuntien sopimuksiin.
– On huomioitava, että isäntäkuntien säästövelvoitteet ovat jo vuosia kuristaneet pelastuslaitosten taloutta, minkä lisäksi uudistuksesta syntyy pelastuslaitoksille harmonisointikustannuksia.
Setälä harmittelee sitä, että rahanjaossa osa maakunnista olisi nyt tiedossa olevien kriteereiden mukaan voittajia ja osa häviäjiä, mikä asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan.
Tarvepohja huomioitava paremmin rahoituksessa
Etelä-Pohjanmaalla peräänkuulutetaan nyt tarvepohjaisia kriteerejä, joilla rahoitusta suunnattaisiin maakuntiin asiakkuuksien määrän mukaan.
– Esitettyjen laskemien perusteella suurimpia voittajia olisivat jo nyt vahvat alueet, mikä on alueiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta kestämätöntä. Sote-tehtävissä rahoitus perustuu tutkittujen kriteereiden pohjalta kunkin maakunnan tarpeisiin, kuten pitääkin olla.
– Myös maakunnan muussa rahoituksessa jakopohjana on oltava tarve, eikä vain asukasluku ja muutama muu yksinkertainen kriteeri sen päälle, Peltola päättää.
