Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsien erikoispiirteenä on suometsien suuri määrä. Alueen metsistä peräti 43 prosenttia sijaitsee suopohjilla.
Aiemmin puunjalostukseen tarvittava puumäärä on saatu liikkeelle kangasmailta ja osalta suoleimikoita, jotka on korjattu maan ollessa jäässä. Viime vuosina puunkäytön määrä on kuitenkin kääntynyt nousuun.
Tähän kasvuun voidaan metsävarojen puolesta vastata mutta se edellyttää, että suometsien hakkuuvarantoja voidaan korjata kestävästi ja tehokkaasti myös sulanmaan aikaan.
Suometsiin on vuosien saatossa kertynyt suuri hakkuureservi. Tällä hetkellä 25 prosenttia hakkuumääristä kertyy suopohjilta. Jos potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti, 35 prosenttia Etelä- ja Keski-Pohjanmaan hakkuukertymästä tulee suometsistä.
Maakuntien metsänomistajat ovat investoineet menneinä vuosikymmeninä paljon suometsien ojituksiin ja hoitoon.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa näiden investointien tuloksena aikaan saatu puusto pitäisi pystyä hyödyntämään täysimääräisesti ja kotiuttaa investointien tuotto metsänomistajille kantorahatuloina.
Puunkorjuu suometsistä onnistuu hyvällä ennakkosuunnittelulla ja erikoiskalustolla
Suometsiä on pidetty perinteisesti vain talviaikaan korjattavina kohteina.
Tämä pitää tietyissä tapauksissa edelleen paikkansa, mutta soita on monenlaisia. Etenkin runsaspuustoiset rämeet, joita alueella on paljon, soveltuvat usein korjattavaksi myös sulanmaan aikaan.
Oikeaoppinen suometsien puunkorjuu vaatii tarkkaa suunnittelua sekä erikoiskalustoa. Erikoiskalustolla tarkoitetaan metsäkoneita, jotka on joko suunniteltu tai erikseen varusteltu pehmeiden maiden puunkorjuuseen.
Puunkorjuun ennakkosuunnittelulla pyritään hakemaan kesäaikaiseen korjuuseen soveltuvat kohteet ja optimoimaan toiminta niillä.
– Viime vuosina on tapahtunut voimakasta kehitystä sekä korjuukalustossa, erityisesti erilaisissa telaratkaisuisssa, että suomaiden puunkorjuun tutkimuksessa ja osaamisessa.
– Jotta suometsien mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä, on erityisen tärkeää saada jalkautettua nämä uudet ratkaisut ja tutkimustieto osaksi normaalia metsänhoitoa, toteaa projektipäällikkö Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta.
Avainasemassa on osaamisen lisääminen ja asenteiden muuttaminen
Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat lähteneet kehittämään suometsien puunkorjuuta laajassa toimijayhteistyössä Suometsin sadonkorjuu -hankkeessa.
– Suometsien puunkorjuun ongelmien ratkaisemisessa tärkeimmäksi osa-alueeksi on katsottu osaamisen lisääminen ja sulan maan aikana tapahtuvaan puunkorjuuseen liittyvien asenteiden muuttaminen.
– Tärkeää on myös jakaa metsänomistajille, metsätoimihenkilöille ja puunkorjuualan eri yrityksille tietoa ympärivuotisen puunkorjuun kehittämistarpeista, Tatu Viitasaari summaa.
Osaamista ja ratkaisuja suometsien puunkorjuuseen haetaan yhdessä toimijoiden kanssa demonstroimalla ja kokeilemalla käytännössä, miten eri tekniikoilla ja paikkatiedoilla voidaan etsiä sopivia suoleimikoita ja toteuttaa niillä puunkorjuutoimenpiteitä myös sulan maan aikana. Kokeiluista saatuja oppeja hyödyntämällä suometsien puunkorjuuta voidaan kehittää ja kouluttaa edelleen.
Suometsien sadonkorjuu -hanke on Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteishanke. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat hanketta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta yhdessä suometsien puunkorjuun keskeisten toimijoiden kanssa.
Hankkeen toteutusaika on 1.8.2018-31.7.2021.
