Maatiloilla on takanaan kaksi erittäin haastavaa vuotta. Siinä missä kasvukaudella 2017 satoi paljon ja lämpösumma jäi alhaiseksi, niin päättyneenä kasvukautena oli kuivaa ja kuumaa.
– Kasvukauden 2017 märkyys siirsi osan syystöistä keväälle. Onneksi kevät oli suotuisa ja töihin päästiin jo huhtikuun lopussa, maaseututoimenjohtaja Jukka Kuoppala toteaa.
– Viljelijätukihaun puolellakin oli hyvä alkukevät ja tukia päästiin hakemaan aikaisin. Muutoksia ei ollut aikaisempiin keväisiin verrattuna paljon, mutta riittävästi.
Sittemmin lämpö lamautti hyvin alkaneen tukihaun sillä seurauksella, että loppujen lopuksi viiden viimeisen päivän aikana palautettiin lähes 40 prosenttia hakemuksista. – Syysilmoituksen palautus painottui vielä enemmän viimeisille päiville, eli 45 prosenttia.
– Syysilmoitusten osalta Vimpeli teki historiaa, kun siellä palautettiin kaikki ilmoitukset sähköisesti, Kuoppala mainitsee. Keväällä sähköisesti palautettujen hakemusten osuus kasvoi hieman ja Järvi-Pohjanmaalla pysyttiin lähellä valtakunnan kärkeä 97,4 prosentilla.
Tuenhakijoiden määrä (573) laski alueella vain 2,8 prosenttia, eli 16 kappaletta. – Järvi-Pohjanmaalla väheneminen on ollut pienempää kuin Etelä-Pohjanmaalla ja koko Suomessa keskimäärin. Tuenhakijoita on Alajärvellä 379, Soinissa 108 ja Vimpelissä 86.
Kotieläintuotannon määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia ja tuotantoa harjoitetaan 158 tilalla, laskua neljä tilaa viime vuoteen verrattuna.
Viljelypinta-ala on pysynyt lähes samana, eli se on noin 21000 hehtaaria. Tästä on Alajärvellä 13800, Soinissa 3300 ja Vimpelissä 3900 hehtaaria. Keskipeltopinta-ala on Alajärvellä 36, Soinissa 31 ja Vimpelissä 45 hehtaaria.
Suosituin kasvi on nurmi, jota on viljelyssä lähes 10300 hehtaaria eli noin puolet kaikesta. Nurmen viljelypinta-ala on kasvanut.
Seuraavana tulevat viljat. 6200 hehtaaria eli 28 prosenttia ja kauraa on yli puolet vilja-alasta. – Suurin muutos on tapahtunut ei-viljeltyjen nurmien pinta-alan pienenemisessä. Erikoiskasveista kuitu- ja öljyhamppua ei tänä vuonna ollut viljelyksessä, mutta uutena tulokkaana oli tattari. Tattaria viljeltiin reilulla 50 hehtaarilla, Kuoppala kertoo.
Järvi-Pohjanmaalla kohtuullinen sato
Erittäin lämmin ja kuiva kasvukausi tuotti kaikesta huolimatta kohtuullisen sadon Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella. Satomäärien vaihtelu oli kuitenkin suurta ja myös sadon laatu vaihteli.
– Kotieläintiloilla näytti ensimmäisen ja toisen säilörehusadonkorjuun jälkeen tosi heikolta. Onneksi syksyn kolmas sato paransi tilannetta. Toinen positiivinen asia oli, että tilat tekivät yhteistyötä ja satoa korjattiin myös ei-viljellyiltä nurmilta.
Perunan tärkkelyspitoisuudet olivat korkeita, vaikka satomäärä kiloissa jäi tavanomaista pienemmäksi.
Eläimille kuiva ja lämmin sää oli haastava. Heikko sato laittaa monet miettimään tuotannon määrän vähentämistä, jotta rehut riittävät seuraavaan satoon. – Onneksi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella ei näitä tiloja montaa ole, Kuoppala sanoo ja kertoo, että nyt syystyöt ovat hyvällä mallilla ja samalla on pystytty korjaamaan edellisen vuoden tuhoja.
– Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen maaseututoimi tekee tällä hetkellä omia syystöitään, eli laitamme tukia maksuun. Nyt työn alla on ympäristökorvauksen ennakko 85 prosenttia, jonka maksaminen alkaa 15.11.
– Samalla maksetaan ympäristösopimusten kosteikkojen hoito ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoitoennakko 85 prosenttia.
Marraskuun loppupuolella maksetaan eläinten hyvinvointikorvaus 50 ja luonnonhaittakorvauksen loppuosa 15 prosenttia. Yleinen hehtaarituki, pohjoinen hehtaarituki ja nuorten viljelijöiden tuki maksetaan myös marraskuussa kokonaan.
Joulukuussa maksetaan perus- ja viherryttämistuen ennakko, nuoren viljelijän tuki (EU), peltokasvipalkkio 95 prosenttia ja EU:n nautapalkkio ajanjaksolta 1.1.–15.9.
Tuula Jokiaho
