Vuonna 2009 Coloradossa ollessaan saksalaissyntyinen taiteilija Sonja Hinrichsen laittoi lumikengät jalkaan ja lähti ensimmäistä kertaa koittamaan minkälaista taidetta lumeen voisi tehdä. Työn jälki oli niin upeaa, että hän innostui suuresti ja on työstänyt ideaa jatkuvasti pidemmälle.
Hän kehitti spiraalityylisen työskentelytavan, joka takasi sen, että kuviot ovat symmetrisiä ja lumeen ei jää näkyville turhia jälkiä. Vuonna 2011 San Franciscossa asuva taiteilija palasi jälleen Coloradoon ja hän teki siellä hyvin uhkarohkean työn. Hän halusi välttämättä tehdä taideteoksen Yampa-nimisellä joella, joka kuitenkin läheisen vesiputouksen takia virtasi hyvin paljon. Sonja sanoo, että joen jään päällä työskentely on aina vaarallista, eikä hän ikinä lähtisi muiden kanssa työskentelemään sellaisessa paikassa.
Olennainen osa lumitaidetta on päästä kuvaamaan se, mikä saattaa olla hyvin haasteellista. Täytyy olla aurinkoinen sää, jotta teos näkyy, eikä varjostumia saa tulla teoksen ylle. Eli kuva täytyy päästä ottamaan juuri oikealla hetkellä. Jos odottaa yön yli, saattaa olla, että lunta on satanut jo uusi kerros työn päälle. Joskus työn tekemisen jälkeen aikaa sen kuvaamiselle jää vain kymmenen minuuttia.
Samana vuonna kun hän teki työn joen päälle, hän haaveili yhä suuremmista töistä. Hän keksi alkaa toteuttaa ideaa yhteisön kanssa. Hän koitti lumeen tallattua taidetta ensimmäisen kerran pienen ryhmän kanssa New Yorkissa.
Yhteisöt ovat olleet valtavan innoissaan päästessään mukaan toteuttamaan ainutlaatuista ideaa. Erityisesti kuvasta kukin on voinut konkreettisesti nähdä oman työnsä jäljen ja olla ylpeä siitä. Yhteisössä he ovat voineet vapaasti toteuttaa itseään ja keksiä spiraalimuodon ympärille erilaisia ideoita, jotta työhön saadaan vielä enemmän omaleimaisuutta.
Vuonna 2012 Sonja vieraili ensimmäisen kerran Alajärvellä ja ihastui erityisesti järveen. Hän halusi toteuttaa idean myös täällä paikallisten kanssa. Olosuhteet lumitaiteen tekemiselle täytyy olla juuri oikeanlaiset, jotta jäljestä saadaan sellaista kuin halutaan. Huonon sään vuoksi Alajärvellä ei päästy tänä päivänä jäälle kuten alun perin oli tarkoitus, mutta taidetta yritettiin tehdä S-marketin takana sijaitsevalla Ikosen Ollin pellolla. Lumikengät laitettiin jalkaan kymmenen jälkeen ja taidetta tehtiin parin tunnin ajan reilun 20 ihmisen porukalla. Jälkien näkyvyys jäi hiukan huonoksi, minkä takia haluttua tulosta ei saatu aikaiseksi, mutta pääasia oli, että ihmisillä oli hauskaa yhdessäolon aikaa raikkaassa ulkoilmassa.
-Nyky-yhteiskunnassa luonnosta on vieraannuttu todella paljon ja siksi ihmisen saaminen luontoon on hyvin tärkeää. Jos haluamme elää planeetallamme pitkään, meidän täytyy luonnon tuhoamisen sijaan oppia ymmärtämään ja arvostamaan sitä mitä meidän ympärillämme on.
Sonja vierailee Alajärvellä vielä seuraavaan viikkoon, jonka jälkeen hän lentää Alaskaan erääseen kansallispuistoon tekemään samanlaista taidetta. Sonjan ja eri yhteisöjen töitä lumessa pääsee ihastelemaan osoitteessa http://www.sonja-hinrichsen.com.
Museotoimenjohtaja Maria Lampinen kiittää Ikosen Ollia luvasta käyttää peltoa tässä ainutlaatuisessa projektissa. Koska taiteen tekeminen jäi lyhyeen huonoista olosuhteista johtuen, ei kuvaa yläilmoista tulla ottamaan. Toivottavasti Sonjaa onnistaa Alaskassa viikon päästä paremmin!
Roosa Linnanmäki
