Menkijärven metsästysmajalle kokoontui joulun jälkeen aamuhämärissä iso joukko punaoranssiin pukeutuneita metsästäjiä, ajatuksenaan suunnata koirien kanssa Pietarsaaren sarvipäiden perään.
Nimenomaan Pietarsaaren hirviä lähdettiin jahtaamaan siksi, että seuran metsästysmaat ovat alueella, joka on rannikkoseudun hirvien perinteistä talvilaidunaluetta. Se valitettavasti myös näkyy alueen taimikoissa.
Metsänhoito on seudulla hankalaa, kun talvilaitumella olevat hirvet nautiskelevat puuntaimista latvat parempiin suihin talven aikana.
Kesäkaudella seudun metsänomistajilta ja -ammattilaisilta saatiinkin vahvaa viestiä siitä, että metsästystä tulisi jatkaa myöhemmin talvella, jotta talvilaiduntavien hirvien laumoja saataisiin hajotettua ja näin toivottavasti vähennettyä taimikoille aiheutuvia vahinkoja.
Totuttuun tapaan hirvet vaelsivat myös tänä talvena talvilaitumilleen niin, että seudulla jossa kesäaikaan on tyypillisesti noin neljä hirveä tuhatta hehtaaria kohti, niitä on talvella jopa kymmenen.
Tavoitteisiin, 3-3,5 hirveen per tuhat hehtaaria, nähden määrä on siis kolminkertainen.
– Aamutarkastuksella laskin, että teiden ylitse on liikkunut 20-30 hirveä, kertoo hirviporukan päällikkö Teuvo Pitkäkangas ja toteaa, että välipäivinä hirvijahtiin alueella ei tätä ennen ole lähdetty vuosikymmeniin.
Menkijärvellä hirviporukassa on kolmisenkymmentä miestä ja pari naista.
Koiria on käytössä kaikkiaan viisi, ja hyviä sellaisia. Ongelma on sama kuin muuallakin – vain seitsemän porukan jäsenistä on enää alle viisikymppisiä.
Syksyn jahdissa, joka päättyi jo marraskuulla, alueelta kaadettiin luvan mukaisesti kymmenen vasaa ja seitsemän aikuista hirveä. Nyt talvilaitumelle tulevia hirviä varten avattiin pankki, joten välipäivien jahdissa saatiin kaataa vielä kaksi vasaa ja yksi aikuinen hirvi.
Tavoitteena jahdissa oli yksiselitteisesti hajottaa hirvilaumoja ja estää taimikkotuhoja. Jahtiin osallistui yli 20 miestä ja neljä koiraa.
Seuran puheenjohtaja Kari Haapa-aho kertoo, että Menkijärven metsästysseuralla on 5000 hehtaarin alue ja sen sisällä on maakunnan pahimmat hirvituhot.
Tämä onkin syy sille, miksi maanomistajien huolta kuultiin herkällä korvalla ja talvilaiduntavien hirvien kantaa päätettiin lähteä harventamaan.
Tuula Jokiaho
