Järviseudun ammatti-instituutin eli Jamin Kurejoen toimipisteessä on meneillään syyskuuhun saakka jatkuva, Aisaparin rahoittama Lähiruokaa Järviseudulla -hanke.
Tavoitteena on lisätä tietoutta Aisaparin toiminta-alueen ruoantuottajista, kartoittaa ja kerätä yhteen lähiruoasta kiinnostuneita toimijoita sekä kerätä ja välittää tietoa ruoasta tuottajille ja kuluttajille.
Järviseudun koulutuskuntayhtymän hallinnoiman tiedotushankkeen aikana on järjestetty muiden muassa hyönteisseminaari, osallistuttu messutapahtumiin ja pidetty luontomateriaalien käyttöön liittyvä seminaari.
Keskiviikkona oli vuorossa Lähiruokatreffit-tapahtuma Vimpelin Lakeavaarassa.
Lähiruokatreffien tarkoituksena oli paitsi kartoittaa lähiruoan tuottajia, myös verkostoitua. Osallistujat saivat kotiin vietäväksi lähiruokaan ja myös hankkeeseen liittyvän runsaan materiaalin, johon sai perehtyä omalla ajalla.
Luentotyyppistä tapahtumaa ei Lakeavaarassa järjestetty vaan tilaisuudessa käytiin vapaata keskustelua ja ideointia.
Lähiruoka on sopivasti tapetilla tällä viikolla, jolloin vietetään ruokateemaista sprinttiviikkoa.
Ruokasektorin koordinaatiohankkeen puitteissa vietetään Manner-Suomessa maaseudun kehittämisohjelman ruokaviikkoa, jonka aikana nostetaan esiin lähiruokaan, luomuun ja luonnontuotteisiin liittyviä näkökulmia.
Monta plussaa
Lähiruokaa Järviseudulla -hankkeen hanketyöntekijä Heli Hämäläinen toteaa lähiruoan olevan imagollisesti kuuminta hottia.
– Lähiruoka on laadukasta, puhdasta ja kestävästi tuotettua.
Vetelissä Leponiemenylämaankarjatilaa isännöivä Antti Leponiemi totesi, että lähellä tuotettu ruoka sopii myös ilmastokeskusteluun.
– Kuljetuskustannukset ovat pienempiä ja hiilijalanjälki pieni. Eläimet syntyvät ja kasvavat tilalla sekä käyvät teurastamolla 50 kilometrin päässä. Lihajalosteita myydään tilamyymälässä, peilasi Leponiemi oman tilansa toimintaa.
Leponiemen mielestä pienillä kunnilla olisi mahdollisuus profiloitua lähiruoalla, jos lähiruokaa tarjottaisiin kouluissa kerran viikossa.
Hankkeen projektipäällikkö Kari Peltonen viritteli puolestaan ajatusta osuuskuntamuotoisen tukun perustamisesta.
– Osuuskunnan perustaminen voisi olla paikallaan, että lähiruokatarjonta lähtisi liikkeelle. Osuuskunta voisi saada myös lähiruoan ostajat liikkeelle.
Tärkeä verkostoituminen
Alajärven Menkijärven kylän ainoa päätoiminen maatalousyrittäjä Jyrki Saari oli tullut Lakeavaaraan verkostoitumismielessä. Hän totesi ytimekkäästi, että kukaan ei tiedä palveluistasi, ellet pidä itsestäsi ääntä.
Toistakymmentä vuotta maatalousyrittäjänä toimineella Saarella on ollut tilallaan aina emolehmiä. Tilalta löytyy myös 30 uuhta, joiden varalle Saarella on suunnitelmia.
– Suunnittelen ja haistelen suoramyyntiä.
Saaren kautta keskustelu virisi lampaisiinkin. Pohdittiin esimerkiksi lampaanvillan jatkojalostusmahdollisuuksia.
Muista uskaltaa
Hankevetäjä Kari Peltonen vinkkasi osallistujille, että pitää uskaltaa tarjota tuotteita ravintoloille ja tehdä kyselyjä, että olisiko näillä kiinnostusta lähiruuan tuottajien tuotteita kohtaan.
Tilausravintola Lakeavaaran toiminnasta vastaavan Pitopalvelu Kultahehku Oy:n yrittäjiin kuuluva Säde Alanen kertoo Kultahehkun panostavan lähiruokaan. Myynnissä on lähiruokaa ja yrittäjät suunnittelevat tapahtumia, joissa lähiruoka on teemana.
Heli Hämäläinen nosti esiin yhden lähiruokaan liittyvän ongelman Aisaparin kuusi kuntaa kattavalla toiminta-alueella: alueella on lähiruoka-alan toimijoita, jotka haluaisivat tehdä yhteistyötä, mutta ongelmana on se, etteivät toimijat kohtaa.
Etelä-Pohjanmaalla toimi vuonna 2017 yhteensä 206 jalostavaksi elintarvikeyritykseksi luokiteltavaa yritystä. Eniten oli leipomoita, joita toissa vuonna toimi kaikkiaan 39.
Keskeinen osa koko Suomen elintarvikealaa ovat pienet, alle 20 henkilöä työllistävät yritykset, jotka toimivat pääosin paikallisilla markkinoilla. Leipomotoiminnan lisäksi yritykset toimivat vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostuksessa sekä lihan jalostuksessa.
Virpi Poikelin
