Maaliskuun alussa Vimpelin kunnanjohtajan tehtävässä aloittanut Sami Gustafsson sai lentävän lähdön viranhoitoonsa.
Hän oli ehtinyt olla kunnanjohtajan tehtävässä kaksi tuntia, kun kunnanjohtajan työhuoneeseen pelmahti eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Sitten tuore kunnanjohtaja huomasikin olevansa esittelemässä Terholle Vimpelin liikuntatiloja ja -paikkoja.
Kunta toivoo valtiolta avustusta esimerkiksi liikuntahallin peruskorjaukseen ja Aapiskujalle suunnitellun tekojään rakentamiseen.
Gustafssonin tähänastiset työpäivät ovat venyneet iltamyöhään ja päiväohjelmiin on kuulunut myös tapaamisia ja yritysvierailuja. Viime viikolla hän kävi tutustumassa kuuteen vimpeliläisyritykseen. Keskusteluja on käyty myös tavallisten kuntalaisten kanssa.
Ruskolta kotoisin oleva 28-vuotias Gustafsson on koulutus- ja ammattitaustaltaan sotilas: sotatieteen kandidaatti, laivastoupseeri ja laivastoaliupseerikurssin johtaja.
Yhdysvaltain Havaijilla sijaitsevassa Hawaii Pacific Universityssä hän on suorittanut diplomatian ja sotatieteen maisterintutkinnon ja valtion turvallisuuden ja strategian GC-tutkinnon.
Tiedonhakua Vimpelistä
Sami Gustafssonin aiempaan uraan ovat liittyneet johtaminen ja ihmisten johtaminen sekä asioiden ja projektien suunnittelua ja niiden toimeenpanoa. Hän kertoo olevansa todella nopea mukautumaan asioihin ja olevansa hyvä ihmisten kanssa.
– Aloimme keskustella kaverin kanssa kunnanjohtajan tehtävästä. Ajattelin, että minulla voisi olla luonteenpiirteitä, jotka soveltuisivat kunnanjohtajan ammattiin – ja voisin olla jopa hyvä siinä.
– Ei mennyt kauan aikaa, kun kaverini linkitti uutisen, että Vimpeliin haetaan kunnanjohtajaa. Kävin lukemassa virallisen hakuilmoituksen Kuntalehden nettisivulta.
Hän ei lähtenyt hakeutumaan Vimpeliin kylmiltään vaan sanoo opiskelleensa tarkasti Vimpeliin ja kuntaan liittyviä asioita jo ennen kuin teki lopullisen päätöksen viranhausta.
– Tutkin, mitä on tehty talouden suhteen ja miten on esimerkiksi hoidettu kunnallistason politiikkaa. Kun tieto valinnasta tuli, piti haukata happea. Tiedossa oli itselle isoja muutoksia, mutta todella mielenkiintoinen tehtävä. Päivän verran mietin asiaa ja päätin, että nyt lähdetään, kun Vimpeliin kerran on haettu.
Uusi ajattelutapa
Gustafsson kertoo solahtaneensa Vimpeliin ja uuteen työyhteisöönsä hyvin. Asiaa edesauttaa se, että hän pystyy muualta tulevana katsomaan Vimpeliä ulkopuolisen silmin.
Hän kertoo haastatelleensa jokaisen kunnanvaltuutetun henkilökohtaisesti ja keskustelleensa heidän kanssaan. Yhteistyötä ei Gustafssonin mukaan voi aloittaa kasvottomasti vaan täytyy luoda henkilökohtainen suhde ihmisiin.
– Valtuutetut kertoivat ajatuksistaan ja ideoistaan ja mitä lähdetään viemään eteenpäin. Keskustelut ovat antaneet minulle tosi paljon peilauspintaa kunnasta. Mielestäni meillä on tosi ammattimaisia ja fiksuja valtuutettuja. He ovat kertoneet, millaisia ongelmia kunnassamme on, mitä asioita voisimme lähteä kehittämään – ja millaisin resurssein.
Vimpelin kunnan lähiajan haasteisiin kuuluu kunnanjohtaja Gustafssonin mukaan elinvoiman kasvattaminen. Hän tosin näkee vielä suurempana haasteena sen, ettei nähdä sitä, että kunnassa on jo olemassa valtava määrä elinvoimatekijöitä. Olemassa oleviin resursseihin pitää tarttua.
– Suurimpana haasteena on oppia ajattelemaan uudella tavalla. Olemassa olevien teollisten työpaikkojen brändääminen on tärkeää, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että työtehtävät ovat todella mielenkiintoisia.
– Helsingissä tehdään pelejä, markkinointia ja antimateriaalipalveluita: näiden siirtämisessä Vimpeliin ei ole mitään ongelmaa. Haasteena on ymmärtää, että nämä markkinat ovat täysin auki. Kaiken, minkä voi tehdä tietokoneella, voi siirtää Vimpeliin.
Vimpelin tapaisen pienen kunnan brändääminen ulkopuolisille on tärkeää. Uuden kunnanjohtajan mukaan ensiarvoisen tärkeää on myös säilyttää olemassa olevat palvelut. Kunnan asukkaille pitää luoda mielekkäitä työmahdollisuuksia.
– Väitän, että mitä enemmän alamme kasvattaa jo olemassa olevaa elinvoimaa, se tulee luomaan paikallisille uusia mahdollisuuksia jäädä paikkakunnalle. Jos ei ole elinvoimaa, ei ole ihmisiä eikä myöskään palveluita.
Virpi Poikelin
