Vimpeliläislähtöinen, kuvalliseen viestintään erikoistunut medianomi Jussi Liikala kertoo seinällään olevasta piirroksesta, jonka hän piirsi ala-asteikäisenä. Koulupoika Jussi oli ikuistanut itsensä haaveammatissaan eli elokuvaohjaajana.
– Näen siinä itseni edelleen. Kuva toimii minulle tsemppaajana. Myös omat vanhempani ovat tsempanneet aina ja he ostivat minulle ensimmäisen videokameran, että saan kuvata ja toteuttaa itseäni.
Liikala perusti tammi-helmikuun vaihteessa Direktör-nimisen yrityksen, joka tuottaa videotuotantoja. Hän tekee visuaalista suunnittelua ja myös valokuvaa jonkin verran. Liikkuva kuva on Liikalalle ykkönen ja hän nauttii videoiden tekemisestä, oli kyseessä sitten yrityksen tai yksityisen tilaama työ.
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vimpelin lukiosta, jonka jälkeen aloitti opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa, josta valmistui vuonna 2016. Hän työskenteli freelancerina opintojensa ohella ja toimi viimeisenä opiskeluvuotenaan myös oppilaitoksensa visuaalisena suunnittelijana.
Elokuvateollisuuteen Jussi ei ole vielä siirtynyt: hänellä on omien sanojensa mukaan vielä niin paljon opittavaa alalta ylipäätään. Tulevaisuus näyttää haaveen toteutumisen.
Pääkaupunkiseudun mahdollisuudet
Valmistumisensa jälkeisenä kesänä Jussi Liikala sai puhelun Suomen suurimpiin kuuluvasta henkilöstöpalveluyrityksestä. Hän vastasi kahden ja puolen vuoden ajan Baronan videotuotannoista, joista suurimman osan hän myös kuvasi.
Videotuotantoja hän teki sekä asiakkaiden että Baronan sisäiseen käyttöön. Hän oli mukana tekemässä pääosin rekrytointiin liittyviä videoita ja yritysesittelyvideoita sekä markkinointi-, yritys- ja tuotevideoita. Liikalan ja Baronan DNA:lle tekemä rekryvideo oli maaliskuussa analysoitavana lukutaidon ylioppilaskokeessa. Hän työskenteli Baronassa myös markkinoinnin parissa ja oli järjestämässä ja taltioimassa isoja tapahtumia.
Eri asiakkaille jo vuodesta 2012 lähtien videoita tehnyt Liikala uskoo, että hänellä on aina kytenyt kipinä yrittäjyyteen. Baronassa hän sai työskennellä yrittäjämäisesti, oma-aloitteisesti ja osittain itsekseen.
– Viimeisen vuoden aikana kypsyi ajatus, että haluaisi ottaa enemmän vastuuta itsestään ja tekemisistään ja olla itse tilanteen päällä. Barona antoi minulle hyvät eväät yrittäjyyteen. Tutustuin eri ihmisiin ja nyt olen saanut jalkauduttua pääkaupunkiseudulle.
Liikala kertoo pohtineensa, että yrittäjyys on hänelle väistämätön liike.
– Isä on yrittäjä ja suvussa on paljon yrittäjiä. Tämä on rohkaissut siihen, että kovalla motivaatiolla ja työnteolla pääsee aika pitkälle. Pääkaupunkiseudulla on tällä alalla kilpailua, mutta jos luo oikeat kontaktit ja tapaa oikeat ihmisiä ja tekee asiat hyvin, on myös töitä. Pääkaupunkiseudulla annetaan mahdollisuus myös uusille kasvoille, 28-vuotias Liikala vakuuttaa.
Riski otettu
Jussi Liikala kertoo käyneensä sisäistä henkistä kamppailua pitkään, että onko yrittäjäksi ryhtyminen kannattavaa. Pohdinnassa oli palkkatyön ja yrittäjyyden välisen vaakakupin kallistuminen myös oman elämäntilanteen kannalta, kun perheessä on alle vuoden ikäinen lapsi ja talonrakennusprojektikin.
– Tajusin, että nyt se riski on otettava ja että kadun koko loppuelämäni, jos en ryhdy yrittäjäksi. On ollut tosi mukava huomata, että töitä on riittänyt. Olen jatkanut Baronan kanssa tiivistä yhteistyötä. Lisäksi olen saanut monia uusia asiakkuuksia. Kevät alkaa olla pikkuhiljaa buukattuna.
Liikala kertoo harkinneensa joskus hyvinkin tosissaan paluumuuttoa Vimpeliin. Liikalan puoliso on kotoisin Pietarsaaresta.
– Tykkään Vimpelistä, joka on henkinen kotini. Muuttaisin tänne, jos täällä olisi töitä. Näen oman yritystoimintani pyörittämisen täältä käsin vaikeana. Luova ala on ehkä vielä suht vieras käsite Järviseudulla.
Hän kertoo kuitenkin kuvanneensa materiaalia Etelä-Suomessa ja tulleensa viikoksi editoimaan materiaalia Vimpeliin ja samalla rentoutuneensa tutuissa järvimaisemissa. Haastattelun jälkeisillä viikoilla asiakkaiden tilaamat työtehtävät vievät Liikalaa niin Leville kuin Espanjaankin.
Pikkupoikana Jussi Liikala kuvasi serkkujensa kanssa elokuvia, musiikkivideoita ja muita videoita. Hän kiittelee sitä, ettei Vimpelissä kyseenalaisteta nuorten opiskelu- tai urahaaveita.
– Minulla on ollut aina selkeänä mielessä, että minusta tulee joko elokuvaohjaaja tai teen luovaa työtä graafisena suunnittelijana – ja että minusta ei tule lakimiestä, lääkäriä tai fyysikkoa. Kun koulussa ymmärrettiin, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, minua ohjattiin kohti oikeanlaisia koulutuspolkuja.
Vimpeliläiset muistavat Jussi Liikalan myös Juluma-yhtyeestä. Juluma on laulusolistina ja biisintekijänä toimineen Liikalan mukaan ehkä haudattu.
– Mutta koskaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Olen lopettanut sanomasta ”ei enää ikinä”, koska mistä sitä tietää? Olemme entisten yhtyekavereiden kanssa edelleen ystäviä ja pidämme yhteyttä.
Virpi Poikelin
