Lehtimäen museoniitystä on viime vuosien aikana kuoriutunut ruusuruohon, purtojuuren, kuismien ja metsäkurjenpolven koti. – Idän ja lännen kasvusto kohtaavat täällä, toteaa Alajärven 4H -yhdistyksen puheenjohtaja Heli Hämäläinen.
Museoniitty on seurakunnan omistama ja se on ollut 4H -yhdistyksen hoidossa 7-8 vuoden ajan hoitosopimuksella. Kyseessä on entinen pappilan niitty, joka oli päässyt todella huonoon kuntoon ennen kunnostusurakan aloitusta.
Hämäläinen ja 4H toiminnanjohtaja Krista Savola muistelevat, miten niitty oli läpitunkemattoman vattupusikon vallassa. Museon edessä oli vain pieni piha, kaikki muu oli vadelmaryteikköä.
Kun ryteikköä lähdettiin niittämään, niin pian alueella kukki silmänkantamattomiin lupiinia.
Niittyä on nyt vuosi toisensa perään niitetty niin niittokoneella kuin viikatteellakin. Lupiinia on kitketty pois 4H:lle palkattujen nuorten toimesta lukemattomia määriä. Kaikessa kunnostuksessa on pyritty menemään maan alle niin vähän kuin mahdollista, jotta maaperän siemenpankki ja rakenne säilyisivät.
Nyt muotoaan jo merkittävästi muuttanut niitty niitetään kerran kesässä, loppukesällä kun kasvit ovat kukkineet ja siementäneet. – Niiton jälkeen, todennäköisesti elokuulla, täällä olisi taas tänäkin kesänä tarjolla heinää pois haettavaksi, jos joku lähialueella tarvitsee, Savola vinkkaa.
Niityn kunnostus on ollut ja on pitkällinen prosessi. – Perinnebiotooppi vaati aikaa, vuodessa ei tule valmista, Hämäläinen muistuttaa.
Vaikka aikaa menee, on niityn kunnostajille riittänyt myös ilonaiheita. Kun vatturyteikkö ja lupiinit on saatu pois, on maaperästä alkanut nousta odotettuja ja toivottuja niittykasveja. – Aikaisemmin täällä on ollut muun muassa ketoneilikkaa, mutta sitä ei vielä ole löydetty.
Aluetta kunnostetaan perinnepäivillä, joita museoniityllä järjestetään säännöllisesti. Mukana järjestelyissä on myös Lehtimäki-seura ja Järviseudun ammatti-instituutti, josta opiskelijat ovat vuosi toisensa perään uurastaneet niityn ympärille valmistuvan riukuaidan parissa.
Tavoitteena niityn kunnostuksessa on saada niitty jälleen oikeaksi niityksi ja pitää se sellaisena, perinnebiotooppien kotipaikkana. Kasvuston tullessa varmasti myös alueen perhos- ja hyönteiskanta monipuolistuu.
– Tulevaisuudessa joku lähellä asuva voisi halutessaan laiduntaa tässä lampaita, Savola ja Hämäläinen pohtivat.
Perinnepäivillä on niityn hoidon lisäksi myös opetuksellinen merkitys. Jamin opiskelijoille se on oiva paikka oppia riukuaidan tekoa, mutta samalla opetusta saadaan annetta myös muille.
Niityn hoitoon käy tutustumassa ja osallistumassa alueen asukkaita ja tänäkin keväänä perinnepäivässä vierailtiin myös Taimelan koululta.
Lapsille oli päivässä tarjolla mm. perinneleikkejä, perinnepallo tekoa, auringonkukka -kilpailua. Maisteltavina oli 4H:n Välipalalla on väliä -kampanjan retkieväitä, mehua sekä nokipannukahvit!
Tuula Jokiaho
