Ulkosuomalaiset äänestivät ahkerammin
Suomessa toukokuussa toimitetuissa europarlamenttivaaleissa äänesti ennakkoon ulkomailla yhteensä 18 924 äänioikeutettua, joista 2 391 kirjeitse. Ulkomailla pysyvästi asuvat suomalaiset äänestivät Suomessa toimitetuissa EU-vaaleissa aikaisempaa aktiivisemmin. Maailmalla asuvien suomalaisten äänestysprosentti oli 5,8 ja se nousi siten 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2014 toimitetuista EU-vaaleista.
EU-vaaleissa annettiin 2 391 kirjeääntä, joista 1 670 ääntä tuli ulkomailla pysyvästi asuvilta suomalaisilta ja 721 ääntä ulkomailla tilapäisesti oleskelevilta äänioikeutetuilta. Ulkomaan edustustoissa ja niiden toimipaikoissa kävi ennakkoäänestämässä 16 533 henkilöä, mikä on noin 2 200 enemmän kuin viime EU-vaaleissa vuonna 2014. Heistä ulkomailla pysyvästi asuvia oli 9 034 henkeä. Heidän lisäkseen edustustoissa saivat äänestää myös ulkomailla tilapäisesti oleskelevat äänioikeutetut.
Uutuutena kirjeäänestys
Keväällä pidetyissä eduskunta- ja EU-vaaleissa oli ensimmäistä kertaa mahdollista ennakkoäänestää kirjeitse ulkomailta. Suomi-Seura ry. ja ulkosuomalaisparlamentti ovat kampanjoineet ulkosuomalaisten äänestysolosuhteiden helpottamisen puolesta.
– Ulkosuomalaisten äänestysprosentin nousu molemmissa vaaleissa on selkeä merkki maailmalla olevien suomalaisten aktiivisuuden lisääntymisestä, toteaa Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja Markus Aaltonen.
Suomen EU-vaaleissa ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli 240 711. Heistä 10 704 äänesti ennakkoon joko kirjeitse tai ulkomaan ennakkoäänestyspaikoissa. Osa pysyvästi muissa EU-maissa asuvista suomalaisista rekisteröityi äänestäjiksi asuinmaissaan. Tällöin heillä ei ollut äänioikeutta Suomessa toimitetuissa europarlamenttivaaleissa.
– Suomalaisten liikkuminen maailmalla on aikamme megatrendi, joka tulisi huomioida nykyistä paremmin Suomessa”, korostaa Markus Aaltonen.
Suomen kansalaisia on maailmalla noin 300 000 ja suomalaistaustaisia kaksi miljoonaa. Ulkosuomalaisten osaaminen on vielä hyödyntämätön resurssi, kun etsitään asiantuntijoita Suomen työmarkkinoille, viedään Suomea ulkomaille ja tehdään tunnetuksi maailmalla, kasvatetaan suomalaisista kansainvälisiä ja kielitaitoisia osaajia. Suomi-Seura katsoo, että ulkosuomalaisten lähentäminen Suomeen on nyt entistä tärkeämpää.
