Tämän vuoden viljasadon arvioidaan olevan keskimääräinen, eli 3,6 miljardia kiloa, kahden heikon satovuoden jälkeen. Rukiin sato-odotukset ovat runsaat, 140 miljoonaa kiloa, eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2018.
Alkukesän sää on suosinut peltokasvien kasvua lähes koko Suomessa. Tosin paikoin Etelä-Suomessa kuivuus on rajoittanut kasvua. Lämpöä taas olisi kaivattu lisää Etelä-Karjalassa ja länsirannikolla.
– Tämän hetken sato-odotukset ovat hyvät ympäri Suomea lähes kaikilla kasveilla. Vain rypsin ja rapsin satonäkymiä heikentävät tuholaisvahingot, toteaa Luken tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala.
Pelloilta on odotettavissa keskimääräistä hieman parempia satoja etenkin rukiista ja herneestä. Sadonkorjuuseen on aikaa vielä kuukausi-kaksi, joten loppukesän säät, tuholaiset ja kasvitaudit voivat vaikuttaa lopulliseen sadon määrään. Ratkaisevat hetket kunkin kasvin osalta ovat sadonkorjuun koittaessa.
Runsas ruissato takaa kotimaisen ruisleivän
Viime vuoden ruissato kattaa vain 40 prosenttia kotimaisesta rukiin vuosikäytöstä.
Näillä näkymin tänä syksynä tullaan korjaamaan viime syksyä suurempi ruissato, mikä riittää jo yli vuodeksi kotimaisen rukiin tarpeeseen.
Arvioitu 140 miljoonan kilon ruissato olisi suurin lähes 30 vuoteen ja katkaisisi rukiin tuontitarpeen yli vuodeksi.
Suurin kaurasato kuuteen vuoteen
Kaura on Suomessa tärkeä vientivilja, jolle löytyy ostajia eri puolilta maailmaa. Arvioitu lähes 1 100 miljoonan kilon kaurasato riittää hyvin kotimaisen teollisuuden kasvavaan kauranälkään, joka on tällä hetkellä noin 300 miljoonaa kiloa. Kauran käyttö rehuviljana maatiloilla on hieman runsaampaa kuin teollisuuden käyttö.
Ohra on kuitenkin rehuviljoista tärkein. Sen satoarvio, 1 500 miljoonaa kiloa, on kymmenyksen keskimääräistä pienempi, mutta kuitenkin reilun kymmenyksen suurempi kuin viime vuonna.
Rypsi ja rapsi alamäessä
Rypsin ja rapsin sadosta on tulossa pienin sitten 1970-luvun. Noin 41 miljoonan kilon yhteissato olisi toteutuessaan 42 prosenttia pienempi kuin viime vuonna.
Molempia öljykasveja kylvettiin selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Myös peltohehtaarilta korjattavan sadon määrä on arvioitu jopa viime vuoden heikkoa satoa pienemmäksi.
Tilaston taustaa
Luken satotilaston heinäkuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta heinäkuun 15. päivänä.
Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.
Seuraava, elokuun 26. päivän tilannetta kuvaava satotilasto, julkaistaan 30.8.2019. Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 22. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.
