Vapaa-ajanasuntoihin muuttaminen on yleistynyt viime vuosina, kun yhä useammassa vapaa-ajanasunnossa on mahdollista asua ympärivuotisesti. Tämä on johtanut vaihtelevaan kotikuntalain soveltamiseen ja ongelmiin kotikunnan rekisteröinnissä, kun vapaa-ajanasuntoon muuttava on halunnut sen vakinaiseksi asuinpaikakseen.
Käytännössä kaikki maistraatit ovat katsoneet henkilön kotikunnan muuttumisen vapaa-ajanasunnon sijaintikuntaan mahdolliseksi tietyissä tapauksissa.
Käytännöt ovat vaihdelleet eri maistraateissa sen suhteen, mikä on kirjattu muuttajan vakinaiseksi asuinpaikaksi. Myös kunnat ovat suhtautuneet toisistaan poikkeavasti vapaa-ajanasuntoihin muuttamiseen.
Osa kunnista on suhtautunut myönteisesti vapaa-ajan asuntojen kirjaamiseen vakinaiseksi asuinpaikaksi. Toisaalta osa kunnista on asettanut maankäyttö- ja rakennuslain nojalla uhkasakon vapaa-ajan asunnossa asuville vakinaisen asumisen lopettamiseksi.
Korkein hallinto-oikeus ja muutamat hallinto-oikeudet ovat nyttemmin päätöksissään tulleet siihen tulokseen, ettei maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa vapaa-ajan käyttöön merkittyä kiinteistöä voida kirjata henkilön kotikuntalain mukaiseksi asuinpaikaksi väestötietojärjestelmään.
Näiden päätösten johdosta maistraatit yhtenäistävät rekisteröimiskäytäntöjään siten, että kaikki maistraatit tulevat jatkossa noudattamaan samaa käytäntöä vapaa-ajan asuntoihin muuttamisen kirjaamisessa.
Kun henkilön kotikunnan katsotaan voivan tietyin edellytyksin muuttua vapaa-ajanasunnon sijaintikuntaan, muuttajan asuinpaikaksi ei jatkossa voida kirjata hänen käytössään olevaa vapaa-ajanasuntoa, vaan hänet tullaan kirjaamaan ”vailla vakinaista asuntoa” olevien ryhmään kyseiseen kuntaan.
Vapaa-ajanasunnon osoite voidaan merkitä muuttajan pyynnöstä tämän postiosoitteeksi väestötietojärjestelmään. Yhtenäisestä menettelystä on päätetty 23.9.2014 ja maistraatin menettelyohje koskee ohjeen käyttöönoton jälkeen käsiteltäviä muuttoilmoituksia.
