Alajärven, Soinin ja Ähtärin alueelle ulottuva Ähtärinjärvi on maakunnan toiseksi suurin järvi Lappajärven jälkeen.
Järven pinta-ala on 41 neliökilometriä, se on 28,2 kilometriä pitkä ja 4,8 kilometriä leveä. Keskisyvyys on yli viisi metriä.
Järven hyväksi toimiva Yhteinen Ähtärinjärvi -yhdistyksen tavoitteena on toimia niin, että järven virkistysarvo säilyy myös tuleville sukupolville.
Yhdistyksen käynnistämä Ähtärinjärven kuormitusselvitys on nyt valmis. Vuoden loppuun mennessä saadaan myös loppuraportti kunnostussuunnitelmineen.
Suunnitelman laatijana toimii Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. Hankkeen kustannukset ovat 48608 euroa. ELY-keskus on antanut hankkeeseen 50 prosentin avustuksen. Ähtärin kaupunki avustaa runsaalla 5000 eurolla ja loppu jää yhdistyksen omaksi rahoitukseksi.
Yhdistyksen edustajina Rauni Lanamäki ja Yrjö Jaakkola kertovat, että selvityksen perusteella kuormitusta Ähtärinjärveen tulee monelta eri taholta, ihmisten toiminnasta.
– Kuormitusta on selvästi enemmän, kuin mitä järvi kestää, Lanamäki ja Jaakkola toteavat. – Toivonkipinää antaa kuitenkin se, että jos toimiin ryhdytään heti, järven tila voi kääntyä paremmaksi niin, että tulevat sukupolvet voivat jälleen nauttia siitä.
Toistaiseksi Ähtärinjärven ekologinen tila on edelleen luokiteltu hyväksi, mutta nyt on vaara että tila ei pysy siinä, ellei pian tehdä jotain. Järvi on yhdistyksen saamien tietojen mukaan siirtymässä uhassa olevaan luokitukseen.
Paksut sinileväkukinto -lautat ovat olleet tuttu näky järvellä jo kauan. Viimeiset kaksi kesää tilanne on ollut parempi, mikä johtunee kesien kuivuudesta. – Kun ei sada, ojista ei tule lisäravinteita järveen, Jaakkola toteaa.
350 näytettä
Järven nykytilaa on selvitetty mittavin vesistönäyttein. Näytteenottopaikkoja koko valuma-alueelta latvoilta rantaan saakka on ollut 350. Näytteet otettiin keväällä samasta virtaamatilanteesta ojista ja puroista. Lisäksi tietoa on hankittu karttatarkasteluin ja paikkatietoanalyysein.
Selvitys kertoo yksiselitteisesti, että kuormitusta järveen tulee sieltä, missä on ihmistoimintaa. Typen ja fosforin määrät ovat suuremmat järven länsipuolella, jossa on enemmän maataloutta.
Maa- ja metsätalous nouseekin esille suurimmaksi kuormittajaksi, sillä pistekuormitusta esimerkiksi teollisuuden muodossa alueella ei ole. Myös asutus on suhteellisen harvaa. Turvetuotantokaan ei valuma-alueen kokoon nähden ole merkittävä tekijä.
– Näytteet otettiin ennen kesän turvetuotannon aloittamista ja mahdollinen uusien turvetuotantoalueiden lisääminen lisää kuitenkin järven kuormitusta, jota ei tulisi enää sallia, Lanamäki ja Jaakkola vetoavat.
Heidän mukaansa järven tila on aivan jokaisen ranta-alueilla asuvan tai mökkejä omistavan, kuin muidenkin virkistyskäyttäjien vastuulla.
– On tärkeää esimerkiksi huolehtia jätevesistä asianmukaisesti ja vaikka näin olisikin tehnyt, myös miettiä pesuaineita valitessaan, etteivät nekään aiheita enää ylimääräistä kuormitusta.
Metsätalouden kuormitusta voidaan vähentää välttäen rankkoja ojituksia ja voimakkaita maanmuokkauksia. Maataloudessa tärkeää on lannoituksen optimointi ja syyskyntöjen välttäminen.
Selvityksessä keskitytään myös siihen, miten kuormitusta voidaan vähentää ravinteikkaan veden jo päästyä ojiin. Kosteikkojen rakentaminen, pintavalutuskentät ja lasketusaltaat ovat kaikki tarkastelun alla.
– Toimenpideohjelma tulee näyttämään meille paikat, joissa halvimmalla saadaan mahdollisimman suuri hyöty.
Toimenpide-ehdotuksia onkin tarkoitus saada maanomistajien nähtäväksi sitä mukaan kuin niitä valmistuu tämän vuoden aikana. Kunnostussuunnitelmien toteutukseen yhdistyksessä toivotaan lisää rahaa ELY -keskukselta, jonka on ollut aktiivisesti mukana suunnitelmien tekemisessä.
– ELY -keskuksen osuus on hankkeissa 50 prosenttia, joten loppuosaan tulemme tarvitsemaan rahoitusta alueen kunnilta, Lanamäki ja Jaakkola sanovat ja muistuttavat, että alueen asukkaat ja mökkiläiset maksavat vuosittain kuntiinsa 400000 euron kiinteistöverot, joille näin kaivataan vastinetta.
Nyt käynnissä olevaa hanketta yhdistys on rahoittanut myös omin varoin, joita saadaan mm. jäsenmaksuista. Jäseniä on noin 200 ja jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa. Lisäksi yhdistys on saanut lahjoituksia alueen yrityksiltä.
Tuula Jokiaho
