Lehtimäellä sijaitseva Suokonmäki on Etelä-Pohjanmaan korkeimpia paikkoja, sillä se sijaitsee noin 230 metriä merenpinnasta.
Mäellä on ollut näkötorni jo ennen nykyistä, 2000 -luvun alussa rakennettua näkötornia. Nykyisen tornin ukkospiikki on noin 260 metrissä.
Nykyisinen tornin rakennutti Lehtimäen kunta EU-projektina ja käytännön toteuttajana oli Suokonmäenseudun Kylät ry, joka perustettiin vuonna 1999.
EU-rahaa torniin saatiin 30 prosenttia kokonaiskustannuksista ja yhdistyksen järjestämillä talkoilla katettiin lähes 40 prosenttia. Kunta avusti kohdetta 30 prosentin osuudella. Kokonaisbudjetti oli 250000 markkaa.
Näkötornin huipulla sijaitsee taiteilija Antti Maasalon taideteos ”Tuulten Tupa”. Kuluneiden vuosien aikana sen kiinnityspultit, joita on katon läpi neljä kappaletta, ovat alkaneet sateella vuotaa vettä läpi. Lisäksi vettä vuotaa luukku, josta pääsee katolle.
Katon vuotopaikat on havaittu sateella jo monena vuonna, mutta asialle ei ole tehty mitään. Näkötornin rakentanut yhdistys ei ole viime vuosina toiminut, sen viimeinen vuosikokous on ollut 2011. Tornia on kuitenkin vuosittain siivottu kökkähengessä kyläläisten toimesta.
Katon huolto, eli tiivistysten tarkkailu ja korjaaminen, on jäänyt tekemättä. Nyt korjauksella onkin jo kiire, sillä vesivuoto pitäisi saada nopeasti estettyä.
Yhdistyksen toiminta on nyt tarkoitus saada elvytettyä ja valita sille hallitus, jonka ensimmäinen tehtävä olisi käynnistää vesivuodon korjaus niin nopeasti kuin mahdollista.
Tulevista toimista monia mielipiteitä
Näkötornin ja sen huipulla olevan Antti Maasalon ”Tuulten Tupa” -taideteoksen tulevaisuudesta mielipiteitä riittää muitakin, kuin vain katon korjaukseen keskittyviä.
Torniasiaan perehtyneet Yrjö Jaakkola ja Rauni Lanamäki kertovat, että Tuulten Tupa -teoksen piti olla Suomen ensimmäinen nollaenergia -taideteos, eli sen tuli valaista itsensä tuulesta saatavalla energialla.
Teoksen akselille piti pian tornin noston jälkeen asentaa sähkögeneraattori tuottamaan sähköä.
– Väliaikaisesti asennettiin ”jarrusysteemi”, missä jarrutus tapahtui keskipakovoimalla vanerikehää vasten. Kovalla tuulella havaittiin, että jarrutusteho ei riitä ja vaneri meinasi syttyä palamaan ja sytyttää koko tornin, Jaakkola kertoo.
– Sen jälkeen asennettiin jarruksi nestejarru eli hydraulipumppu, -säiliö ja säädettävä virtaus-kuristin hydraulinesteen kiertoon.
Tämäkin osoittautui hankalasti säädettäväksi ja kovalla myrskyllä hydraulineste oli lähes kiehunut ja roottori päässyt ylikierroksille.
Jaakkola ja Lanamäki ovat kuulleet kerrottavan, että myrskyllä torni heilui ja kova kolina kuului koko kylään. – Tässä myrskyssä roottori saatiin vielä pysäytettyä ja se kiilattiin niin, että se ei pyöri ollenkaan. Näin se on ollut nyt noin 18 vuotta.
Monet asianosaiset ovatkin olleet sitä mieltä, että taideteos pitää ottaa pois ja korjata katto vedenpitäväksi. Toiset tahot taas ovat sitä mieltä, että teos pitäisi vihdoinkin saada toimimaan kuten on tarkoitettu.
– Teoksen pyörimisnopeuden rajoittamiseksi riittävän hitaaksi pitäisi keksiä joku luotettava, huoltovapaa ja tehokas tapa, Jaakkola toteaa ja sanoo, että hyviä vinkkejä jarruun kaivataan.
Erilaisia ehdotuksia tornin ja sen huipulla olevan taideteoksen suhteen onkin lukuisia. Jätetäänkö teos paikalleen ja muutetaan se toimimaan kuten alun perin piti, valaistuksineen? Tiivistetään katon läpiviennit ja huolletaan säännöllisesti tiiveys.
Yksi vaihtoehto on jättää teos paikalleen ja tiivistää katon läpiviennit, mutta ei anneta teoksen pyöriä, eikä laiteta sille omaa valaistusta. Tämä olisi ehkä halvin ratkaisu.
Mahdollista on myös paikata katto ja nostaa teos pois ja asentaa se alemmas korokkeen päälle. Teos olisi silloin paremmin yleisön nähtävillä. Tässä vaihtoehdossa kuitenkin alkuperäinen ajatus romuttuu.
Mahdollisuutena on noussut ilmoille myös lakkauttaa yhdistys kokonaan ja luovuttaa torni, teos ja ongelmat Alajärven kaupungille tai jollekin muulle yhdistykselle hoidettaviksi.
Edelleen Tuulten Tupa -teoksen kohtaloa mietittäessä on muistettava myös se, että sitä koskee tekijänoikeuslaki, jossa on määräykset miten paikkasidonnaiseen teokseen kohdistuvia toimenpiteitä tulee käsitellä.
Näistä ja muista mahdollisista vaihtoehdoista keskustellaan tulevana maanantaina avoimessa kokouksessa, johon tervetulleita ovat kaikki joita asia kiinnostaa. Kokous pidetään 26.8. kello 18 näkötornin vieressä sijaitsevalla Kotiseututalolla.
Yleisen kokouksen jälkeen pidetään yhdistyksen vuosikokous.
Tuula Jokiaho
